Selviämisaseman tarpeellisuus on kiistaton
Selviämisaseman saaminen Ouluun on osoittautunut hitaaksi ja vaikeaksi. Todennäköisesti hidastavina tekijöinä ovat olleet puuttuvat resurssit (tilat, raha ja henkilökunta), sillä asiantuntijat ja asiaan perehtyneet päättävät poliitikot tuskin vastustavat hanketta? Päihteiden ongelmakäytöllä on suuri kansanterveydellinen merkitys sekä yhteiskunnallisia vaikutuksia, päihdehaittoja, jotka kohdistuvat myös kanssaihmisiin tai lähipiiriin tai lähiomaisiin.

Asian puolesta ja selviämisaseman tarpeellisuudesta on puhuttu vuosia ja mielestäni viimeistään maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun yhteydessä selviämisaseman perustaminen tulisi käsitellä. Matalan kynnyksen palvelumuodolle on selvä tarve, koska päihtymistilasta johtuen osa päihtyneistä päätyy putkaan selviämään tai kuljetetaan sairaalaan, useimmiten ambulanssilla päivystykseen seurantaan ja saamaan lääkinnällistä hoitoa. Vakavammat tapaukset hoidetaan teho-osstolla. Huolellinen perustutkimus ja hoidon tarpeen arviointi alkutilanteessa on tärkeää, jotta vältyttäisiin putkakuolemilta ja päihdepotilas ohjautuu oikeaan ja tarpeenmukaiseen paikkaan turvallisesti selviämään tai saamaan sairaanhoitoa seurannassa.

Monissa kaupungeissa erillinen selviämisasema on perustettu päivystyksen läheisyyteen, jolloin päivystyksen toiminta rauhoittuu. Toisaalta tarvittaessa lääkärit ovat nopeasti tavoitettavissa. Selviämisaseman työntekijät ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. He voivat keskittyä ja perehtyä kokonaisvaltaisemmin päihdepotilaan ongelmiin ja ohjata hänet päihdehoitoon ja kuntoutukseen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa lyhytkin puheeksiotto päihteiden käytöstä kannattaa. Se voi selkeyttää näkemään asiat toisin ja voi johtaa toivottuun terveelliseen elämäntapamuutokseen ja elämänhallintaan. Ehkäisevä päihdetyö ja tuki varhaisessa vaiheessa on aina yksilölle ja yhteiskunnalle edullisempaa kuin korjaava hoito.