Sote-uudistus muka vähentää hallintoa. Väitän, että näin ei ole. Näyttää siltä, että käy päinvastoin. Oletan vahvasti, että hallintokulut kasvavat. Ainakin luottamushenkilöhallinto tuntuu paisuvan. Ikävää on, ettei ole selvitetty mitä se maksaa.
Ensinnäkin kunnissa ja kaupungeissa on valtuustot ja hallitukset. Tämän lisäksi ovat lautakunnat.
Valtuustot jatkavat kuten ennen, vaikka sote tulisi. Valtuuston minimikokohan on laissa säädetty. Hallitukset jatkavat kuten ennen. Käytännössä lautakunnatkin tuntuvat jatkavan kuten ennen.
Terveyden ja sosiaalipuolen lautakunta olisi oikeastaan ainut lautakunta, joka mahdollisesti lakkaisi. No, ehkä ei sekään, jos ennaltaehkäisy jäisi kunnille.
Eli byrokraattinen hallinto ei kunnissa kevene tai tule edullisemmaksi.
Toisekseen meillä on jo maakuntahallinto. On maakuntaliitot, valtuustot ja hallitukset. Luottamushenkilöitä myös näissä.
Kolmanneksi meillä on jo sairaanhoitopiirit hallintoineen. Miten yliopistollisia sairaaloita jatkossa johdettaisiin? Tulisiko uusia hallinnon instansseja?
Kyselin valtuutetuille tarkoitetussa ajankohtaistapahtumassa, että onko laskettu, paljonko luottamushenkilöhallinto lisääntyisi uudistuksessa.
Ei kuulemma ole laskettu.

Paljonko tulisi uusia palkallisia kokopäivätoimisia luottamushenkilöitä maakuntiin?
Väitän, että kunnissa luottamushenkilöpaikat eivät juurikaan vähene. Luotaisiin lisäksi uusia maakuntahallinnon lautakuntia ja johtokuntia.
Siitä tulee kallis ja kukaan ei tiedä kuinka kallis.
Eikö eduskunnassa pitäisi olla tiedossa hintalappu myös hallinnon kuluille? Mielestäni olisi pitänyt selvittää, kuinka paljon hallinto lisääntyy ja paljonko se vaikuttaa kustannuksiin.
Minna Reijonen, kansanedustajaehdokas Savo-Karjalasta ,Pohjois-Savon maakuntavaltuuston varajäsen ja sairaanhoitopiirin varapuheenjohtaja ja Kuopion kaupunginvaltuutettu