Itä-Suomessa käy nykyisin paljon venäläisiä matkailijoita. Venäläinen turisti tuntuu arvostavan Suomen luontoa ja rauhaa. Lisäksi he antavat arvoa palvelulle, joka tapahtuu heidän omalla äidinkielellään.
Onneksi mahdollisuuksia venäjän kielen opiskeluun Suomessakin löytyy. Ainakin Itä-Suomessa venäjän kieltä tarvitaan matkailusesongin aikana.
Mielestäni olisi hyvä, jos ruotsin kielen opiskelun sijaan voisi valita joko ruotsin- tai venäjän kielen. Länsi-Suomessa tunnutaan tarvitsevan enemmän ruotsin kieltä kuin venäjän kieltä. Mutta vastaavasti Itä-Suomessa venäjän kielellä on suurempi kysyntä kuin ruotsin kielellä.
Olen itse hyvin kiitollinen, että koulussani päätettiin aikoinaan järjestää venäjän kielen opetusta. Ylä-asteella oli mahdollisuus valita venäjän kieli vapaaehtoiseksi aineeksi. Oppilaitos järjesti venäjän opiskelumahdollisuuden myös lukioon, vaikka ryhmämme oli pieni.
Tuntui siltä, että 80- ja 90-lukujen vaihteessa venäjän kielen opiskelu ei ollut muodikasta. Saksa tuntui suositummalle.
Naapurimaiden välisissä kanssakäymisissä viennin ja kaupan alalla on tarvetta venäjän kielelle.
En kannata pakkoruotsin opiskelua, vaan olisi tärkeää olla vaihtoehto. Samalla yhtä tärkeää mielestäni tulisi pohtia sitä, onko pääsyvaatimuksena virkoihin oltava ruotsinkielen taito.
Englannin kielen tärkeyttä yleismaailmallisesti ei kuitenkaan sovi aliarvioida.
Minna Reijonen, farmaseutti, Kansanedustajaehdokas Savo-Karjalasta