Suomessa on pulaa monessa asiassa: lääkäreitä ei ole tarpeeksi, hoitajapula rasittaa terveydenhuoltoa. Yksi asia sentään toimii moitteetta: maamme yrittäjävetoiset, Suomeen veronsa maksavat apteekit.

Suomessa on 826 apteekkia, 100 palvelupistettä ja yli 200 verkkoapteekkia. Apteekkeja on syrjäseuduilla, minne on vaikeaa saada terveydenhuollon henkilökuntaa. Meillä täällä Pirkanmaalla apteekki löytyy jokaisesta kunnasta. Aukioloajat ovat laajat.

Apteekki hoitaa julkista palvelutehtävää, avohuollon lääkehoitoa. Asiakaskäyntejä on kaikkiaan 60 miljoonaa vuodessa. Se on valtavasti ja lähes puolet enemmän kuin asiakaskäyntien määrä terveyskeskuksissa, yksityislääkäreillä ja hammaslääkäreissä yhteensä.

* Apteekkien ansiosta valtio säästää miljardin vuodessa *

Apteekki on maamme lippulaiva. Se on valtion työväline kustannustehokkaan lääkehuollon toteuttamiseen. Apteekkien asiakkailleen antama neuvonta ja ohjaus säästää merkittävästi terveydenhuollon resursseja ja liki miljardi euroa vuodessa esimerkiksi vähentyneinä yleislääkärikäynteinä.

Suunnitelmallisen lääkehoidon merkitys on suuri, sillä jopa joka neljäs ikääntyvien erikoissairaanhoidon käynneistä johtuu lääkitysongelmista. WHO:n arvion mukaan vain puolet pitkäaikaissairauksien lääkehoidosta toteutuu suunnitellusti.

Apteekkineuvonta auttaa lääkehoidon seurannassa sekä hillitsee lääkehävikkiä ja lääkkeiden liikakäyttöä, koskien myös itsehoitolääkeitä. Tämä on paitsi erinomaista taloudenhoitoa myös arvokasta ennalta ehkäisevää terveystyötä.

* Apteekki työllistää ja tuottaa veroeuroja *

Apteekkitoiminta yhdistää taloudellisen ja ammatillisen vastuun lääkehuollosta. Järjestelmä on tarkoin säädelty yrittäjäpohjainen ja ammatillinen kokonaisuus, jossa apteekkariksi voi ryhtyä vain ylemmällä korkeakoulututkinnolla.

Apteekin perustaminen edellyttää sitoutumista yrittäjäksi ja työnantajaksi. Satojen tuhansien eurojen yrityslaina tarkoittaa sitä, että apteekkarin henkilökohtainen taloudellinen riski on suuri, vastuu niin ikään.

Suomessa apteekkari harjoittaa toimintaansa toiminimellä, toisin kuin muissa Pohjoismaissa. Toiminimiyrittäjyyden takia henkilökohtainen veroprosentti pysyy korkeana: apteekkarit maksavat tuloksesta veroja lähes 40 %.

* Apteekin riippumattomuus on asiakkaan etu *

Suomen apteekkien maksaman veroeurot päätyvät takuuvarmasti Suomen valtiolle. Toisin on esimerkiksi Norjassa, jossa apteekin voi omistaa kansainvälinen jättiyhtiö. Yhtiöllä saattaa olla omistajuuksia lääkealan yrityksistä. Kun omia yhtiöitä suositaan, seurauksena on valikoiman supistuminen.

Onneksi meidän apteekkimme ovat lääketeollisuudesta riippumattomia. On esimerkillistä, että Suomessa apteekkien toimintaa ohjaavat ensisijaisesti terveydenhuollon tavoitteet eivätkä kaupalliset intressit. Lääkkeiden myynti vain apteekeista varmistaa se, että motiivina ei ole lääkkeiden myynnin ja käytön lisääminen vaan turvallisen lääkehuollon varmistaminen.

Lääkeyhtiöistä riippumattoman apteekin toiminta on läpinäkyvää meille asiakkaille, ja se on erinomainen asia. Hintasääntely varmistaa meidän etumme mukaiset lääkevalinnat.

* Apteekkiverkosto huoltovarmuuden kivijalkana *

Maamme joka kolkkaan ulottuva apteekkiverkosto on huoltovarmuuden kivijalka. Korona osoitti, että apteekki kykenee varmistamaan huoltovarmuuden myös poikkeusoloissa.

Harva tulee ajatelleeksi, miten tärkeä rooli vahvalla apteekkiverkostolla on isossa kuvassa. Lääkkeiden toimitusvarmuus on yli 98%, vaikka maailmanlaajuisen komponenttipulan takia Euroopan perällä on saatavuusongelmia joistakin lääkeaineista ja -välineistä.

Apteekkiverkosto nykyisellään takaa lähipalveluiden saavutettavuuden. Tämä on oleellista myös huoltovarmuuden näkökulmasta.

* Ei kiitos uudelle ”taksiuudistukselle” *

Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) on käynnissä usean vaalikauden ajalle ulottuva lääkeasioiden uudistus. Sanna Marinin hallitus heikentää apteekkipalveluita kohdentamalla lääkesäästöjä apteekeille. Kuluvalle vuodelle 2023 onkin kohdistettu ennennäkemättömän suuret säästöt apteekkisektorille. Säästöjen vaikutuksesta pieniä apteekkeja muuttuu tappiollisiksi.

Suomen apteekkijärjestelmän sääntelyn purkaminen ajaa innokkaimmin Kaupan liitto. Kovaa voittoa tuottavat kauppaketjut haluavat itsehoitolääkkeet valikoimiinsa, mutta ilman neuvonta- ja ohjausvastuuta.

Mutta kuka sen jälkeen valvoo esimerkiksi särkylääkkeiden liikakäyttöä? Jos neuvonta puuttuu kaupasta, tulee turhia ostoksia ja lääkkeiden käyttäjä voi sairastua vakavasti, jopa kuolla. Ruotsissa jouduttiin palauttamaan esimerkiksi parasetamolin myynti apteekkeihin, kun myrkytystapaukset lisääntyivät merkittävästi. 

Ruotsissa oli aiemmin ihan oikea apteekkimonopoli Apoteket, joka oli kokonaisuudessaan Ruotsin valtion omistama monopoli – kuten Alko Suomessa. Kun se purettiin, mentiin toiseen ääripäähän eli nykytilanteeseen: Ruotsissa kuka tahansa voi perustaa tai omistaa apteekin. Käytännössä nyt Ruotsissa hallitsevat apteekkiketjut (vähän niin kuin Suomessa ruokakaupan ketjut) ja taustalla vaikuttavat lääketukut omine intresseineen.

Suomessa lääketukut eivät omista apteekkeja eivätkä siten verkkoapteekkejakaan, mutta ne haluavat lobata omien verkkoapteekkiensa puolesta. Verkkokaupat toivottavasti pysyvät jatkossakin kivijalka-apteekkien hallinnassa.

* Suomalainen arvostaa apteekkeja * 

Suomen apteekkareiden huoli on ymmärrettävä. Tuskin kukaan toivoo taksiuudistuksen kaltaista tilannetta apteekkijärjestelmään.

Kehitettävää löytyy varmasti joka alalta, niin myös apteekkijärjestelmästä. Uudistuksen on kuitenkin tapahduttava siten, että apteekkien toimintaedellytykset varmistetaan ja asiakkaita neuvovia työntekijöitä ei jouduta irtisanomaan.

Kuluttajien asiakastyytyväisyys apteekkeihin on poikkeuksellisen korkea; 93%.

Suomalaiset tuppaavat arvostamaan toimijoita, jotka arvostavat heitä.