Luin järkyttyneenä Helsingin Sanomien artikkelia Pipolakodin tilanteesta 3.7. Ihmisistä, joiden koti ”lakkautetaan” jopa vuosikymmenien asumisen jälkeen. Millainen sivistynyt yhteiskunta unohtaa sekä YK:n vammaissopimuksen velvoitteet, ihmisoikeudet että inhimillisyyden?

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005741544.html

Perusteet, joilla Pipolakodin lakkauttamista perustellaan ovat kestämättömät. Ei voi olla niin, että vaikkapa omasta vessasta tehdään ongelma jos kiinteistö ja sen tarjoamat fasiliteetit ovat asukkaille mieleiset ja toimivat. Lisäksi peruste siitä, että asukkaiden määrää olisi vähennettävä, on erikoinen. Kysymys on ihmisten kodista ja perheestä, joka on ollut toiminnassa ja tarjonnut turvaa jopa vuosikymmeniä. Maassamme elää tällä hetkellä runsaasti muitakin ihmisiä, jotka asuvat vanhoissa rakennuksissa ongelmitta. Vai luuletteko, että kaikilla on edes sisävessaa vieläkään.

Pipolakodissa asuvien ihmisoikeuksia loukataan räikeästi, samoin kuin YK:n vammaissopimusta, jonka mukaan kehitysvammaisilla on oikeus asua missä haluavat ja kenen kanssa haluavat. Tätä ei voida katsoa läpi sormien kuntien valtuustoissa eikä eduskunnassa.

Sen sijaan, että helsinkiläiset ovat menossa osoittamaan mieltään 16.7 valtion päämiesten tapaamiseen ihmisoikeudet edellä, olisi hyvä siivota ensin oma pesä kuntoon ja osoittaa mieltään kotimaisista ihmisoikeuksista, Yk:n vammaissopimuksen noudattamatta jättämisestä sekä kehitysvammaisten oikeudesta omaan kotiin.

Missä on nyt sitten ovat ne ihmisoikeudet, sopimukset, järki ja sydän, joita niin kovin usein peräänkuulutetaan?

Kehitysvammaisten Tukiliiton kannanotto

https://www.tukiliitto.fi/ajankohtaista/pakkomuuttojen-on-loputtava-nyt/