Demareiden Hussein al-Taee oli yllättävän puheliaalla päällä Ylen aamulähetyksessä 21.4.2022, kun keskusteltiin aiheesta Naton hyödyt ja haitat eduskunnan puntarissa.

Hänen mukaansa meidän täytyy alkaa pohdiskella sitä, miten puolustuksemme Naton myötä järjestetään. Perustuuko puolustuksemme jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen vai palkka-armeijaan. al-Taee epäili, että tulevaisuudessakin pysyttäydyttäisiin yleisessä asevelvollisuudessa, koska se tulee edullisemmaksi.

Samoin al-Taee puntaroi sitä, miten Baltian puolustus, mikä voi al-Taeen mielestä tulla nopeastikin ajankohtaiseksi. Miten Suomi sen osalta olisi käytettävissä, kun on itselläkin pitkä raja hoidettavana, hän mietti.

Uudessa Valtioneuvoston Ajankohtaisselonteossa turvallisuusympäristön muutoksesta on keskitetty kuvailemaan Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Muutoin pohdinnat siitä, mitä Nato-jäsenyys Suomelle konkreettisesti merkitsisi, puuttuvat julkisesta keskustelusta. al-Taeen suorasukaisuus oli virkistävä poikkeus. Onhan moni Nato-jäsenyyteen kriittisesti suhtautunut epäillyt, että riski yleisestä asevelvollisuudesta luopumisesta kasvaa, mikä on kuitattu foliohattuiluna. Mutta kiitos al-Taeen, tiedämme nyt, että tulevissa eduskunnan valiokuntakäsittelyissä tämäkin kysymys avataan.

Valtioneuvoston selonteossa mainitaan sana ”Baltia” vain kerran. Todetaan, että dialogia jatketaan – siinä kaikki.

Mitä merkitsee Suomen puolustuksen kannalta, jos suomalaiset joutuvat ottamaan hoidettavakseen Baltian? Tämä on poissa omasta puolustuksestamme, ja se maksaa.

Suomi on vuosikymmenet hoitanut ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa menestyksellä, pysyttäytymällä suurvaltaristiriidoista erossa. Nyt hyväksi havaittu linja ollaan heittämässä sivuun. Kokoomuksen ja Keskustan 1970-luvun rähmällään olo painaa nähtävästi edelleen harteita. Halutaan Natoon, puhdistautumisriitiksi vanhoista suomettuneisuuden synneistä. Ja taas kansa maksaa loppulaskun.