Suomalaisia poliitikkoja vaivaa krooninen alemmuuskompleksi ja tarve miellyttää ulkopuolisia maita. Milloin kumarretaan itään, milloin länteen. Ja nyt viimeisimpänä, jopa Erdoganin Turkille.

Suomi on erinomainen kumppani Natolle, ja Nato-maat saisivat levittää punaisen maton Suomelle, kun se vaivautuu tulemaan mukaan. Mutta mitä vielä, lakki kourassa juostaan pitkin Eurooppaa nöyristelemässä ja anelemassa.

Aivan absurdilta tuntuu tilanne, jossa kaiken ihmisoikeus-hymistelyn jälkeen Suomi nyt neuvottelee kurdien luovuttamisesta Erdoganin Turkille. Jo on aikoihin eletty.

Minulle sopisi vallan mainiosti, että jokainen ulkomaalainen, joka Suomessa syyllistyy vähäistä merkittävämpään rikokseen, tulisi maastamme karkotetuksi. Täällä rikoksiin syyllistyneen ulkomaalaisen karkottaminen Suomesta on kuitenkin aivan eri asia kuin ihmisen luovuttaminen toisen valtion vaatimuksesta. Karkotus tapahtuu Suomen etuja silmällä pitäen. Luovutuspyyntöjen täyttämisellä taas miellytetään muita valtioita. Vastenmieliseksi asian tekee se, että henkilöt vielä viedään pois salassa, yön pimeydessä. Samaan tapaan meille hetki sitten tuotiin ihmisiä al-Holista. Heitäkin joku epäili terroristeiksi. Luulenpa että olot al-Holissa olivat inhimillisemmät kuin Erdoganin vangeilla.

Suomella ei pitäisi olla mitään syytä pyrkiä miellyttämään Turkin kaltaisia valtioita. Perustuslakimme kieltää ulkomaalaisenkin luovuttamisen silloin, jos luovutettavaa henkilöä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Se että valtionjohtomme on harkitsemattomasti saattanut meidät tällaisen kiristyksen kohteeksi, on yksi asia, mutta nyt pitäisi ryhdistäytyä ja vaatia USA:ta laittamaan Turkki ruotuun.

Suomi on niin arvokas kumppani, että USA voi hoitaa punaisen maton rullauksen eteemme. USA:lla on varmasti Turkkiin tepsivät tehokkaat keinot, ja Suomen aneleva asenne voi jopa haitata USA:n työtä.