Perussuomalaiset

Laura Huhtasaari

Suuri sanoo pieni anoo

\"Suuret maat päättävät siitä millaiseksi euroalue kehittyy. Yksittäinen jäsenmaa päättää, mitä se on valmis hyväksymään. ”

Suomen valtion velka oli vuonna 2009 noin 53 miljardia vuonna. Tällä hetkellä velkaa on noin 93 miljardia euroa. Muutos on ollut dramaattinen. Jokainen suomalainen saa syntyessään 17 000 euroa valtion velkaa ja kotikunnan velat siihen päälle. Ylivelkaantuneen maan tulot valuvat muille. Ylivelkaantuneiden maiden taloudenpidon tulee sanelemaan kansainvälinen valuuttarahasto. Troikka on kurjistanut Kreikkaa. Kreikka on joutunut tekemään sisäisen devalvaation. Sisäinen devalvaatio tarkoittaa leikkausta, leikkausta ja leikkausta. Jos Kreikka pääsisi pois eurovankilasta, se voisi pistää oman valuuttansa kellumaan. Kansantalouden kannalta tilanne korjaantuisi valuuttakurssien tasatessa kilpailukykyeroja. Kreikan elinkeinona on mm. matkailu ja korkea euron arvo siirtää matkailua esim. Thaimaaseen. Islanti teki oikein, kun antoi pankkien kaatua. Nyt tilanne on Islannissa paljon parempi. Samaa ei voi sanoa Kreikasta. Suomi on Kreikan tiellä. Eurosta voi erota. Eurovaltioiden päämiehet totesivat marraskuussa 2011, että Kreikan kansanäänestyksen järjestäminen Kreikan apupaketista tietäisi eroa eurosta.

MTV:n puheenjohtajien eurovaalitentissä kysyttiin, onko Suomi hyötynyt eurosta? Vanhojen puolueiden kädet nousivat ylös, jopa Kristillisdemokraatin käsi nousi. Soini ei nostanut. Euro on nyt nähty. Se on johtanut holtittomaan lainanantoon, tukipaketteihin ja yhteisvastuisiin. Euron kurssi ei myöskään sovi esim. Suomelle. Suomen pankki on Euroopan keskuspankin haarakonttori. Eurojärjestelmän riskit syntyvät, kun pankit ottavat lainaa kansallisista keskuspankeista. Rahapoliittisista lainoista mahdollisesti aiheutuvat tappiot jaetaan kansallisten keskuspankkien kesken ja Suomen Pankin osuus on 1,79 prosenttia. Kun eurojärjestelmän keskuspankkien myöntämät lainat ja niihin tehdyt talletukset jakautuvat maittain epätasaisesti, seurauksena on TARGET2-velkojen ja saamisten syntyminen kansallisten keskuspankkien taseisiin. Koska Suomessa toimivat pankit tallettavat Suomen Pankkiin selvästi enemmän kuin ottavat Suomen Pankista lainaa, Suomen Pankille syntyy TARGET2-saatava EKP:ltä. Vastaavasti kun kriisimaassa toimivat pankit lainaavat keskuspankistaan selvästi enemmän kuin sinne tallettavat, kyseisen maan keskuspankille syntyy TARGET2-velka EKP:lle. TARGET2-saldot siis heijastavat otettujen keskuspankkilainojen epätasaisuutta euroalueen sisällä. Riski on se, että ylivelkamaiden vastuiden maksajiksi jäävät vain harvat AAA-maat. Vastoin yleistä käsitystä, vahva komissio ei ole pienten valtioiden etu. Suurvallassa isot jäsenmaat päättävät tarpeidensa mukaisesti asioista ja pienet maat seuraavat lähinnä sivusta.

Jos euro olisi todellinen menestys Pohjoismaille, Ruotsi olisi siihen jo liittynyt. Ruotsilla on tiedossaan kaikki euron mahdollisuudet. Uskon Ruotsin kykyyn laskea rahaliittoon liittymisen kannattavuuden kansantaloudellisesti. Ruotsi ei todellakaan ole halukas liittymään euroon. On sääli, että Suomi vietiin euroon. Suomen vienti on myös vahvan euron myötä heikentynyt. EMU-maiden osuus Suomen viennistä on tällä hetkellä vain runsas 30 %. Suomelle tärkeitä vientimaita ovat Ruotsi, USA, Venäjä ja Iso-Britannia. Vuonna 2009 Ruotsin kruunu devalvoitui 20%. Suomi ei voi devalvoida euroa oman taloustilanteensa mukaisesti. On sanottu, että euro on hyvä asia pk-sektorille. Ruotsin pk-sektorilla ei ole ollut ongelmia viedä tuotteitaan euromaihin.

Pankkiunioniin liittyy velkojen yhteisvastuullistaminen. Pankkiunionia perustellaan yhteisellä valvonnalla. Käytettävissä oleva tieto ei kuitenkaan tue uskomusta, että valvonnan keskittäminen EKP:lle parantaisi valvonnan laatua. Pankkien stressitestit ovat olleet myös usein väärässä. Ruotsilla on oma keskuspankki, jonka toimintaa se valvotaan kansallisesti. Näinhän sen tulisi olla. Jokaisen maan tulisi valvoa omat pankkinsa. Jos huono pankki kaatuu, sitten se kaatuu. Talletussuojan tulisi maksaa kyseinen valtio. Suomen valtion ei tule maksaa talletussuojaa esim. Espanjan pankeissa.

Jos Suomen poliitikoilta kysytään kannatatko liittovaltiokehitystä, useimmat sanovat vastustavansa sitä. Siitä huolimatta he hyväksyvät määrätietoisesti kehityksen kohti yhä syvempää liittovaltiota. Vanhat puolueet ovat huolissaan, missä ryhmässä Perussuomalaiset aikovat olla europarlamentissa. Itse he eivät ole lainkaan huolissaan siitä, pystyvätkö he vaikuttamaan omassa ryhmässään. Heidän ryhmänsä ovat meidät tähän tilanteeseen vieneet. Heidän ryhmänsä ovat myös systemaattisesti ajaneet liittovaltiokehitystä. Perussuomalaisten ensimmäinen kiinnostuksen kohde ei ole tulevan ryhmänsä nimi. Perussuomalaiset ovat ensijaisesti kiinnostuneita siitä, voivatko he pysäyttää liittovaltiokehityksen ja ajaa EU:ta kohti itsenäisten valtioiden Eurooppaa. Kyllä yhteistyölle, ei liittovaltiolle.

Tekstin aiheet:

Tähän kirjoitukseen ei voi jättää kommentteja