Itä-Uudenmaan hyvinvointialue

Suuri haaste on alussa se, että hyvinvointialueilla on suuri vastuu, mutta ei vielä valtaa. Alussa toimitaan valtion rahoituksen puitteissa. Uuden hallinnon tulee rakentua siten, ettei hyvinvointialueen kokonaiskulut eivät lisää kuntalaisen kuluja. Toivottavasti tämä on ollut Sote-uudistusta valmistelevan väliaikaisen toimielimen tavoitteena. Väliaikaiseen toimielimeen kuuluu 15 jäsentä, 13 tulee kunnista, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueista sekä erityishuoltopiiristä yksi ja pelastuslaitoksesta yksi henkilö.
Se lienee selvää, että uusi hallintomalli tuo lisäkuluja, mutta vastaavasti säästöjä pitää löytyä kuntapuolella – kaikissa seitsemässä alueemme kunnassa. Säästöjä syntyy ja haetaan yritysten fuusioissa eli yhdentymisissä, miksei tämä toimisi myös julkisella puolella.

Miten palvelut tuotetaan ja toteutetaan

Tulevaisuus näyttää, mikä on meille paras tapaa toteuttaa palvelut uudella Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella ja sinun kunnassasi. Palvelut tulee järjestää siten, että ne toimivat sinun – asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman vaivattomasti ja laadukkaasti ja palvelujen tuottajan näkökulmasta myös kustannustehokkaasti. Mitään vaihtoehtoa ei kannata sulkea pois – julkinen, yksityinen, kolmas sektori, toisen hyvinvointialueen toimija tai tuottaja.

Organisaatiot ja niiden toiminta

Alueuudistus on oivallinen hetki tutkia ja parantaa organisaatioiden tehokkuutta ja tapaa toimia.
Rakennetaanko organisaatiot asiakasta vai prosessia varten? Tapa toimia on melko erilainen, kun vertaa yksityisen lääkäriaseman ja esimerkiksi Porvoon terveyskeskuksen toimintaa. Tässä muutamia vertailuja käytännöistä. Yksityisellä voi varata vastaanottoajan internetin kautta tai puhelimella (johon vastataan nopeasti), julkisella puolella olet puhelinjonossa, jonka jälkeen takaisinsoiton yhteydessä hoitaja pohtii, millaisen ajan tarpeessa olet, jos lainkaan. Yksityisellä puolella lääkäri sanelee koneelle potilaskäynnin, minkä toinen henkilö kirjoittaa sitten puhtaaksi järjestelmään. Julkisella puolella lääkärin aika menee tallentamiseen. Yksityisellä lääkäriasemalla on kymmeniä ellei satoja lääkäreitä ja muutama hoitaja, julkisella puolella asia on toisin päin. Yksityisellä puolella on muutama vastaanottovirkailija, jotka hoitavat asiakaskohtaamiset ja paperityöt laskutusta myöten. Julkisella puolella tämäkin toiminto on ulkoistettu.

Mikä on toiminnan tarkoitus – yksityinen puoli on organisoitu siten, että päähuomio on tehokas toiminta, näin myös tuotot kasvavat. Julkisella puolella on mielestäni keskitetty prosesseihin ja raportointiin sekä niiden kehittämiseen. Tässä kehityksessä tuntuu unohtuvan niin asiakkaat kuin työntekijät. Toki erikoissairaanhoito vaatii oman tavan toimia ja organisoitua. Uskon kuitenkin, että asiakkaiden sekä henkilöstön tyytyväisyys kasvaa, kunhan vanhoillisia rakenteita, toimenkuvia ja työnjakoja puretaan perusterveyspalvelujen puolella kuitenkaan vaarantamatta potilasturvallisuutta.

Tällöin voisi riittää aikaa enemmän siellä etulinjan asiakaskohtaamisissa ja ottaa vastaan Matti Meikäläisen sen sijaan, että hän olisi vain kasvoton numero 67.

Verotus ja maksut

Meidän tulee huolehtia etteivät kunnan asukkaan verot ja terveyshuollon maksut nouse aluevaalien jälkeen uusilla hyvinvointialueilla. Ylimääräistä rahaa ei ole eikä tule kuin säästämisen kautta. Ennakoivalla toiminnalla ja nopealla reagoinnilla asiakkaan tarpeisiin säästetään varoja, jotka tulee sitten edelleen ohjata ennaltaehkäiseviin toimiin. Näin kuntalaisten elämisen laatu ja toimintakyky paranee.

Kunnan rooli

Terveyden edistäminen jää joka tapauksessa kunnalle jollakin tavalla. Mutta onko Porvoossa Kokonniemen mittava urheilupuistohanke laajimmillaan noin 100 000 000 eurolla järkevä ja taloudellinen tapa vai löytyisikö jokin selkeästi edullisempi, maanläheisempi ja ympäristöystävällisempi kaikkia kuntalaisia palveleva vaihtoehto. Tällaista vaihtoehtoa ei ole esitelty luottamusmiehille.

Hyvinvointialueen edustajat sitten päättävät, mitä palveluja ja missä laajuudessa he ostavat kunnilta näitä terveyden edistämiseen liittyviä palveluja.

Kiinteistöt

Parin vuoden päästä odottaa mielenkiintoinen tilanne koskien kunnan sote-palveluihin tarkoitettuja kiinteistöjä. On sovittu, että hyvinvointialueet vuokraavat kunnilta näitä tiloja muutaman vuoden, mutta mikä on tilanne sen jälkeen? Päättävätkö hyvinvointialueen edustajat siirtyä sopimuskauden jälkeen toisiin ratkaisuihin ja tiloihin? Ostavatko ne kunnilta kiinteistöjä ja tiloja – millä rahalla? Toisaalta mikä on kunnan intressi toimia vuokranantajana, jääkö kunnille tyhjiä kiinteistöjä ja tiloja? Paljon avoimia kysymyksiä jotka vaativat paljon rahaa.