Autoilu kuuluu Suomeen jatkossakin
Asumme täällä pohjoisessa, missä ilmasto-olosuhteet ovat monin verroin haastavammat kuin muualla maailmassa. Pitkät, kylmät ja liukkaat talvet tuovat lisäkuluja elämiseen ja liikkumiseen. Välimatkat ovat pitkiä etenkin maaseudulla.
Haluamme pitää maaseudun asuttuna. Tämä edellyttää sitä, että autoilu pysyy kohtuuhintaisena ja mahdollisena myös pieni- ja keskituloisille. Etenkin taajama-alueiden ulkopuolella asuvissa lapsiperheissä tarvitaan auto, jotta voidaan kuljettaa lapset harrastuksiin ja käydä kaupassa.
Myös työssäkäyntiin tarvitaan autoa. Julkinen liikenne ei ole niin kattava harvaan asutuilla alueilla, jotta sen varassa voisi kulkea työmatkat. Tavallinen suomalainen tarvitsee maaseudulla normaalia arkea elääkseen auton. Ei voi olla niin, että kun polttoaineiden verotus aina vain nousee, joutuvat vähätuloiset luopumaan autoilusta osittain tai kokonaan. Korkeaoktaanisen polttoaineen kuluttajahinnasta 68% koostuu veroista.
ON ERITYISEN TÄRKEÄÄ, että tiemme on hoidettu kuntoon, sillä koululaiset, työssäkävijät, pelastushenkilökunta ja yritykset tarvitsevat teitä, jotka ovat turvallisia ja hyviä. Maakunta, jonka tiet ovat kunnossa, houkuttelee sijoittamaan alueelle tuotantoa.
Ely-keskuksen mukaan päällystettävän tien määrä Keski-Suomessa olisi 200 km. Viime kesänä teitä päällystettiin 65 km – vielä on siis paljon tarvetta. Kuitenkin Keski-Suomen tiemäärärahoja on nyt vähennetty viime vuoteen verrattuna 10 miljoonaa euroa, eikä tämä ole missään tapauksessa oikea suunta. Tiemäärärahoja tulisi päinvastoin lisätä. Uusia tiehankkeita tulisi aloittaa, jotta raskas liikenne pystyisi kulkemaan sujuvasti.
Toisen raiteen rakentaminen välille Tampere–Jyväskylä tulisi aloittaa, koska Keski-Suomen vientiteollisuus tarvitsee lisäraideparin.
Kaisa Garedew, kansanedustajaehdokas 2019 numerolla 134
Tekstin aiheet:
Tiestön kunto on tärkeä asia. Kuoppia on ollut melkoisen paljon tänävuonnakin ja usein olen joutunut autolla väistämään kuoppia ettei tule riskiä autoni vaurioitumisesta.
Tiestöstä säästäminen haittaa enemmän moottoripyöräilijöitä kuin mitään autoilijoita. Entisenä moottoripyöräilijänä muistan erittäin hyvin ne vuodet 2008-2012 kun tiestöstä ruvettiin säästämään. Pikipaikkaukset jotka ilman paikkauksien karhentamista olivat märkinä hengenvaarallisen liukkaita vesisateen jälkeen, renkaista katosi hetkeksi kokonaan pito aina kun karhentamattoman pikipaikkauksen päältä ajoi yli 70kmh nopeudella ja paikkauksia piti aina mahdollisuuksien mukaan väistellä sateisina päivinä. Mikäli väistäminen ei ollut mahdollista niin silloin pikipaikkauksen päältä piti ajaa tasaisella ajonopeudella ilman hidastamista, kiihdyttämistä, kääntämistä ettei moottoripyörä lähtenyt hallinnasta. Nämä paikkaukset aiheuttivat kaksi kuolemantapaustakin ennen kuin paikkauksien karhentamisesta tuli yleinen normi.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Routavaurioita tietysti joutui myös moottoripyörälläkin väistelemään, ettei moottoripyörä karannut hallinnasta erityisesti suuremmilla nopeuksilla. Kolmanneksi vaarallisinta oli asfaltin päällä ollut hiekoitus hiekka erityisesti asfalttiteiden mutkaisilla osuuksilla joka myös oli erittäin liukasta moottoripyöräilijöille. Tätä mutkaisilla asfalttiteillä ollutta hiekoitus hiekkaa joutui toisinaan väistelemään joko ajamalla vastaantulijoiden kaistan kautta- tai hidastamaan ajonopeutta jopa alle 30kmh vauhtiin ettei moottoripyörä karannut hallinnasta.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti