Perussuomalaiset

Kai-Ari Lundell

Maahanmuuttajalasten opetus keskittyy harvoihin kouluihin

7 kommenttia

Alla olevan Ylen artikkelin ohessa on erittäin mielenkiintoinen kone, jonka avulla voi katsoa eri koulujen vieraskielisten oppilaiden määrän. Katsoin tietenkin ensimmäiseksi oman kouluni, Vantaan Pähkinärinteen koulun tilanteen:

Koulussa on 427 oppilasta, joista vieraskielisiä on 64 (15,0 %), mikä ylittää reippaasti yli maan keskiarvon. Kaikki vieraskieliset eivät suinkaan ole pakolaisia, sillä vieraskielistä lapsista suuri osa on viron- tai venäjänkielisiä.

Koulun postinumeroalueen 01710 asukkaista työttömiä on 8,4 %, pienituloisia on 13 %. Molemmat ovat selvästi alle maan keskiarvon. Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon asukkaista on suorittanut 23,6 %, selvästi yli maan keskiarvon.

Koulun alueella on kaksi muutakin postinumeroaluetta, jotka ovat omakotivaltaisia alueita. Koulustani löytyy siis kaikenlaisia ihmisiä kaikenlaisista yhteiskuntaluokista.

Pähkinärinne taitaa olla jonkinlainen poikkeus, sillä kouluni ei ole mitenkään huono-osaisten asuinlue, pikemminkin päinvastoin, ja silti alueella asuu paljon vieraskielisiä perheitä pakolaisisperheistä muihin maahanmuuttajaperheisiin.

Hyvin mielenkiintoista on, että lähes 90 prosentissa Suomen kouluja ei ole ollenkaan vieraskielisiä oppilaita tai vain muutama.

Kasvatustieteen dosentti Mirja-Tytti Talib sanoo, että segregaatio, alueiden välinen eriytyminen, on alkanut. 

Pääkaupunkiseudulla eriytyminen on alkanut ajat sitten, erityisesti Helsingissä, jossa alueiden ja koulujen väliset erot ovat revähtäneet. Sama kehitys on nähtävissä myös Espoossa ja Vantaalla. 

Vantaan Länsimäen koulun 535 oppilaasta 40,9 prosenttia on vieraskielisiä. Hakunila ja Länsimäki muodostavat Itä-Helsingin kanssa maan suurimman vieraskielisten ihmisten keskittymän. Kauaa ei kestä, kun yli puolet alueen asukkaista on vieraskielisiä. 

Nyt puhutaan paljon vastaanottokeskusten sijoittamisista. Pitää kuitenkin muistaa, että harva maahanmuuttaja jää pysyvästi asumaan vastaanottokeskusten liepeille esim. Kempeleeseen. Maahanmuuttajat valuvat pikkuhiljaa suuriin asutuskeskuksiin.

Hyvä kysymys on, onko hyvä, että maahanmuuttajat hajautuvat eri kouluihin? Vai onko parempi, että heitä on paljon harvoissa, suuremmissa kouluyksiköissä?

Pähkinärinteen koulu on iso koulu, 427 oppilasta, joukossa on paljon vieraskielisiä lapsia. Olemme tottuneet opettamaan heitä, vaikka koulumme ei vastaanottokoulu olekaan. Löytyy kotikielten opetusta, Suomi toisena kielenä opetusta, erityisopetusta, eri uskontojen opetusta. On totuttuja käytänteitä.

Tilastojen mukaan valtaosalla kouluista ei siten ole tähän saakka ollut juuri lainkaan kokemusta vieraskielisten lasten opettamisesta. (Yle 2.12.)

Voi olla, että koulutuksen kannalta maahanmuuttajien hajauttaminen ympäri maata ei ole ainakaan taloudellisesti järkevää, vaikka äkkiseltään niin tuntuisi.

Kalliiksi kävisi.

http://www.properuskoulu.net/2015/12/maahanmuuttajalasten-opetus-keskittyy.html

* * *

Yle 2.12.    Maahanmuuttajien lapset keskittyvät harvoihin kouluihin – katso koulusi tilanne

Vieraskieliset lapset keskittyvät Suomessa vielä harvoihin kouluihin. Kun peruskouluja on yhteensä noin 2500, niistä vain 270:ssä on vieraskielisiä oppilaita vähintään kymmenen prosenttia.

Suomessa on kymmenkunta koulua, joiden oppilaista yli puolet on vieraskielisiä. Etenkin Turussa monikulttuuriset koulut sijoittuvat alueille, joiden asukkailla on keskivertoa enemmän työttömyyttä ja alhainen koulutustaso. Listasimme kaikki Suomen koulut vieraskielisten oppilaiden määrän mukaan.

Silmiinpistävää on, että vieraskielisimmät koulut sijaitsevat usein yhteiskunnan huono-osaisimmilla alueilla. Samoilla kulmilla asuvat kaupunkien pienituloisimmat asukkaat kotikieleen katsomatta. Alueiden väestöstä on usein työttömänä keskivertoa suurempi osa ja heidän koulutuksensa on keskimääräistä vähäisempää.

– Segregaatio on alkanut, monikulttuurisuuteen erikoistunut kasvatustieteiden dosentti Mirja-Tytti Talib sanoo.

Talibin mukaan käynnissä on koulujen eriytyminen perheiden taustan mukaan. Maahanmuuttajaperheiden lapset käyvät koulua huomattavasti harvemmin varakkailla alueilla kuin pienituloisten asuttamilla alueilla.

Tilastojen mukaan lähes 90 prosentissa Suomen kouluja vieraskielisiä oppilaita ei ole yhtään tai on vain muutamia. Valtaosalla kouluista ei siten ole tähän saakka ollut juuri lainkaan kokemusta vieraskielisten lasten opettamisesta.

Tekstin aiheet:

Osallistu keskusteluun!


7 kommenttia
Rönkkö
#1

Rajat kiinni ja matut hiiteen.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Vantaa mamuparatiisi?
Hämmentynyt
#2

Länsimäessä ilmeisesti on eniten mamuja. Sitten tulee Hakunila, Korso ja Koivukylä. Sitten Tikkurilan suuntaan radanvartta pitkin. Sitten oma lukunsa Martinlaakson seutu. Kivistöstä ei vielä tiedä, mitä tapahtuu.

Miten oppilaita voitaisiin hajauttaa kunnan sisällä eri kouluihin? Onko se mahdollista? Nyt esim. vaikka Vantaalla.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Kai-Ari Lundell Luokanopettaja, kaupunginvaltuutettu
#3

Hajauttaminen ei ole mahdollista, koska oppilaan koulu määräytyy asuinpaikan mukaan, lähikouluperiaate.

Esim. Länsimäki on aivan oma erillinen nurkkansa, sieltä on pitkä matka muihin Vantaan kouluihin. Bussikuljetukset tulevat kalliiksi myös.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

edelliseen liittyen
Hämmentynyt
#4

Toisaalta kai vanhemmilla on vapaus valita koulu? Eikö näin ole?
Jos näin on, niin miten paljon mamulähiöiden suomenkieliset vanhemmat kuljettavat lapsiaan muihin, ”parempiin” kouluihin?
Onko tästä asiasta tutkimuksia?

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Kai-Ari Lundell Luokanopettaja, kaupunginvaltuutettu
#5

Vantaalla oppilaalle on taattu paikka lähikoulussa. Muuallekin saa hakea, mutta silloin ei aina ole varmaa onnistuuko, koska voi olla, että ko. koulussa on jo täyttä.

Vantaalla muuttoliikettä ”parempiin kouluihin” ei juuri ole, koska koulut ovat tasalaatuisen hyviä.

Hyvin toimeentulevat ihmiset valitsevat lapsilleen koulupaikan muuttamalla ”hyvämaineisen” koulun liepeille.

Tutkimustulosten mukaan suomalaiset peruskoulut ovat kansainvälisesti ajatellen vielä toistaiseksi hyviä ja tasalaatuisia, mutta koulujen välistä eritymistä on pikkuhiljaa jo näkynyt.

Syy suomalaisen koulujärjestelmän tasoon on selvä, korkeatasoinen opettajankoulutus, johon on tunkua.

Olen properuskoulu.net blogissani kovastikin käsitellyt koulutuksellista tasa-arvoa, kannattaa piipahtaa siellä ja painella sivun vasemmassa reunassa olevia tunnisteita.

Vaikka tästä voi lähteä liikkeelle:

http://www.properuskoulu.net/2012/10/lahikoulut-ovat-tasa-arvoa.html

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Kai-Ari Lundell Luokanopettaja, kaupunginvaltuutettu
#6

Meidän pitää ennakkoon ehkäistä ruotsalaismalliseen koulujärjestelmään siirtyminen. Siellä on tehty ”tasajako”, on yksityiskouluja sekä kuntien ylläpitämiä peruskouluja. Yksityiskouluja omistaa mm. Wallenbergien rikas teollisuussuku.

Kuten arvata saattaa, keskiluokka on pannut lapsensa pääosin yksityiskouluihin, muut mm. maahanmuuttajien lapset ovat kasautuneet kuntien kouluihin.

Ruotsin koulujärjestelmä on heikko, mikä on näkynyt erityisesti kansainvälisissä koulujärjestelmien vertailututkimuksissa, vrt. Pisa-tutkimukset.

Ruotsin tulokset ovat olleet teollisuusmaiden rupusakkia.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
Utelias
#7

Segregaatio on toteutunut lähes joka maassa, jossa on maahanmuuttajia ja ihmisillä on vapaus valita asumisalueensa. Alhainen tulotaso maahanmuuttajilla ohjaa halpoihin asuntoihin, joita on tietyissä lähiöissä. Maahanmuuttajat muuttavat myös mieluusti saman kulttuuritaustan omaavien asuttamiin kaupunkeihin ja lähiöihin. Tämä tekee integroitumisen valtaväestöön vaikeaksi ellei mahdottomaksi.

Kävin oppilaitteni kanssa 90-luvulla Ruotsissa vieraisilla ja siellä esiteltiin ylpeänä, miten integraatiota ja menetelmiä malliesimerkkinä, joista Suomen olisi hyvä ottaa mallia; erityisesti mainittiin Rinkeby ja Tängsta ym. lähiöitä. Nyt tiedämme, miten näissä lähiöissä on kehitys mennyt ja ikävä kyllä näyttää siltä, että sama kehitys on edessä täällä suomessakin. Täällä monet ajattelevat, että suomessa osataan asiat paremmin kuin ruotsissa, ranskassa ja muissa maahanmuuttajarunsaissa, mutta epäilen että usko omiin taitoihimme on ylimitoitettu. Toivon todella, että olen väärässä.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000