Kuten Karjalaisen jutussa 18.1 mainittiin, on Lieksa saanut suuren määrän maahanmuuttotaustaisia kielikoulutuksen sekä vapaiden vuokra-asuntojen houkuttelemana. Houkutukset olivat niin suuret, että nykyään Lieksassa ja lähinnä sen keskustaajamassa asuu lähes 600 maahanmuuttajaa, joista suurin osa on saapunut Euroopan ulkopuolelta ja hyvin erilaisista kulttuuriympäristöstä. Valtio tuki aluksi kotoutumista taloudellisesti eriasteisilla toimilla ja eri hallintoviranomaiset todennäköisesti rahoittivat koulutusta tai opastivat maahanmuuttajia Lieksaan ja saivat näin aikaiseksi suuren maahanmuuttajien keskittymän alueelle.

Lieksassa kävikin niin, että suuren työttömyyden ilmenemisalueella olikin maahanmuuttajista mukavaa asustella ja koulutuksen jälkeen muuttoliike työn perään ei saanutkaan kannatusta. Samalla valtion maksamat tuet ja avustukset vähenevät korvausvuosien tullessa täyteen. Luonnollisesti nämä tekijät aiheuttavat nykyisellään suurta painetta Lieksan sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen budjettiin.

Yleisen taloustilanteen ollessa heikko ja on arvioitu, että kasvu olisi erittäin pientä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tällöin ei ole todennäköistä, että Lieksan työllisyystilanne kohentuisi huomattavasti. Tämä tarkoittaa Lieksalle myös tulevaisuudessa huomattavia taloudellisia uhrauksia.
Koska valtion maahanmuuttopolitiikka ei ole riittävän suunnitelmallista sekä tavoitteisiin tähtäävää on osaltaan aiheuttanut lieksalaisille haasteellisen tilanteen. Näin valtion tulisikin auttaa Lieksaa, niin taloudellisesti, kuin myös ohjaamalla työvoimaa alueille, joilla on edes teoreettiset mahdollisuudet työllistää. mahdollisuuksia voisi löytyä kaksikielisiltä rannikkoseudulta. 2013 työttömyysprosentit olivat seuraavissa kunnissa erityisen alhaisia. Pedersöre (3,5 %), Närpiö (3,6 %), Uusikaarlepyy (4,3 %) ja Luoto (4,3 %), vertailun vuoksi Lieksa (20.6%). Valtion apukaan ei ole ilmaista, vaan meidän kaikkien maksamaa tavalla tai toisella, mutta pientä on autettava suuressa haasteessa.