Viime aikoina on Nato-keskustelu on ollut hyvin vilkasta. Näin sitä pitää myös olla, jos halutaan saada aikaan oikea lopputulos. Mutta, osin ollaan myös menty toiseen äärilaitaan. Nyt kuitenkin on nähtävissä jopa asiatontakin painostusta ja paisuttelua vakavalla aiheella.

Tähän paisutteluun on syyllistyneet lähes tulkoon kaikki suomalaiset mediat, Iltalehti, Helsingin Sanomat ja niin edelleen. Joillakin internetin keskustelu sivustoilla on keskustelu käynyt aiheettomasti turhan tunnepitoisena, pyritty asiallisia keskustelijoita haukkumaan ”Putinin kätyreiksi” tai jopa rasistiseen tyyliin ”ryssän viidenneksi kolonnaksi” jotka haluavat siirtää nykysuomen ”ryssän alaisuuteen”, ”Terijokelaisten myyrä” Osa näistä herättää ainakin minussa vain hilpeyttä, eikä raivoa. Nato intoilijoilla ei siis ole mitään tosiasioihin perustuvaa tietoa tai ymmärrystä miksi Nato olisi meille suomalaisille paras ratkaisu, oman puolustuksen lisäksi.

Minuakin on pyritty mustamaalaamaan, kun olen yrittänyt selvittää millainen toimija Nato todellisuudessa on, ja mitkä olisivat ne syyt millä kääntyisin Nato uskovaiseksi, liittoutua sellaisen organisaatioon, jotka jakavat länsimaiset arvot. Onko sellaisista kuin länsimaalaiset arvoja olemassa, muuten kuin vanhoissa kuluneissa fraaseissa.

Itse pidän tämän tyyppisiä kirjoituksia epätoivoisina, ja ne osoittavat vastapuolen olevan jo heikoilla keskusteluissa, käänteinen natsikortti.

Kokoomuksen ihme kolmosten eli Pertti Savolaisen, Kimmo Sasin ja Ben Zyskowiczin Nato lausunnot aiheuttivat ainakin minussa naurukohtauksen, sitten hetken päästä huokasin helpotuksesta, heidän intoilu aiheutti ainakin minussa välittömän hartaan hetken, kun huomasin että he ovat parhaita puhumaan itse asiassa Nato vastaan, antamalla siitä ylistäviä lausuntoja. Siis tulee päinvastainen reaktio. He kuuluvat siihen kokoomuksen vaihtopenkkiläisiin, Marionettinukkeja, joita ohjaillaan muualta joku vetelee heidän takana naruista. Näitä samantyyppisiä lausuntoja jakavat myös ”kykypuolueen” lastentarha osasto. Nuoret haukat, joilla ei tosiasiassa ole Suomen historiasta juurikaan asiallista tietoa. Näistä lausunnoista tulee ikävä kylläkin mieleen 1930-luvun ahdistava ilmapiiri, Mäntsälän Kapinan ajat, jolloin oikeistosuuntaus oli vallitseva.

Itse olen ensisijaisesti isänmaallinen ja kannatan ehdottomasti omaa vahvaa puolustusvoimia, kuten myös yleistä asevelvollisuutta. Ne ovat osoittautuneet onnistuneeksi ratkaisuksi, kun tarkastellaan menneitä vuosikymmenien tapahtumia historian kannalta.