Luin tänään rauhallisena äitienpäivän aamuna Helsingin Sanomien viikkolehden nro 18/2021 artikkelin ”Erityistä tukea tarjoamassa”, joka kertoo erityisopettajien arjesta. Jutussa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin linjajohtaja Leena Repokari kertoo lastenpsykiatrian vaikeasta tilanteesta: Lastenpsykiatria on tukossa. Lähetteiden määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, ja tämä kasvu jatkuu edelleen. Sinänsä on hyvä, että lasten oireisiin haetaan enemmän apua kuin aiemmin ja usein apua haetaan myös varhaisemmin kuin ennen. Toisaalta jutun mukaan voi käydä niin, että vaikka lapsi ja hänen perheensä saavat apua, mutta apua saadaan liian vähän tai väärään vaivaan. Mikäli lieväoireinen lapsi lähetetään hoitoon lastenpsykiatrian poliklinikalle, jonot pitenevät ja vaikeista oireista kärsivät joutuvat odottamaan.*

Jutussa maalattu kuva lastenpsykiatrian puutteellisista resursseista herättää huolta. Lasten mielenterveyden hoidon resurssit eivät selvästikään ole sillä tasolla, millä niiden toivoisi olevan. Uskon, että lapsista, joiden mielenterveyshaasteisiin on tartuttu oikea-aikaisesti, kasvaa tasapainoisia nuoria ja myöhemmin työkykyisiä aikuisia. Tämän vuoksi olisi äärimmäisen tärkeää, että Helsingissä kohdistettaisiin riittävästi resursseja lasten ja nuorten mielenterveystyöhön ja tähän liittyvään lääketieteelliseen hoitoon. Esimerkiksi terveyskeskuksiin olisi hyvä saada mielenterveyden häiriöihin erikoistunutta henkilökuntaa. On fakta, että mielenterveyden hoidossa ennaltaehkäisy on monesti edullisempaa kuin monimutkaistuneen oireiston hoito myöhemmin.

Nykyisessä elämäntilanteessani olen miettinyt monesti niitä kunnan palveluja, jotka ovat itselleni ajankohtaisia. Vaikka Helsingissä on nimetty neuvolan terveydenhoitaja tai kätilö, kyseiselle kätilölle ei välttämättä saa kiireetöntä soittoaikaa samalle päivälle. Mikäli terveydenhoitajaa on tarve tavoitella, tulee soittaa neuvoloiden yhteiseen palvelunumeroon ja jäädä odottamaan takaisinsoittoa. Sen sijaan joissakin lähikunnissa odottava äiti saa oman neuvolaterveydenhoitajan suoran numeron yhteydenottoja varten. Olisiko Helsingissä syytä kohdistaa enemmän resursseja neuvoloihin, jotta henkilökohtaisempi palvelu olisi mahdollista? Mielestäni kyllä. Raskauteen ja tulevaan perheellistymiseen liittyy paljon jännittäviä ja uusia asioita, mitkä nostavat mieleen runsaasti kysymyksiä. Paras taho vastaamaan kysymyksiin on terveydenhuollon ammattihenkilöstö eikä esimerkiksi vertaisten keskustelupalsta.

Helsingissä on vain vähän aikaa sitten päätetty, että Helsinki-lisä eli kuntalisä kotihoidon tuesta supistetaan koskemaan vain aikaa, jolloin lapsi on alle 1-vuotias. Toivoisin, että kuntalisä palautettaisiin entiselle tasolleen. Tämä olisi tärkeä viesti perhettä suunnitteleville helsinkiläisille. Ottaen huomioon syntyvyyden lasku tämä ei olisi kuitenkaan liian iso sitoumus kaupungin budjettiin.

Unelmieni tulevaisuuden Helsinki olisi sellainen, missä lapseni saa tarvittavan avun oikea-aikaisesti – oli ongelma fyysinen tai psyykkinen. Tämä vaatisi sen, että lasten ja nuorten mielenterveyden hoitoon sekä neuvolapalveluihin ja varhaiskasvatukseen saataisiin kohdistettua tarvittavat resurssit. Tulevaisuuden Helsingissä toivoisin myös, että lapsellani ja minulla olisi turvallista liikkua missä päin Helsinkiä vain. Jotta tämä jälkimmäinen olisi mahdollista, tulee alueiden eriytymiskehitys pysäyttää. Ongelma-alueiden kouluihin tulee kohdistaa lisäpanostusta. Asumisen osalta on tärkeää, että asuinalueet säilyttävät heterogeenisuutensa: Kaikilla alueilla tulisi olla sekä omistusasumista että vuokra-asuntoja.

Mikäli minut valittaisiin Helsingin kunnanvaltuustoon, tulisin edistämään lasten ja nuorten mielenterveyden palvelujen saatavuutta ja tulisin puhumaan turvallisen Helsingin puolesta. Onko edellä kuvattu myös sinun unelmiesi Helsinki? Mikäli on, kannattaa pitää minut mielessä tulevissa kuntavaaleissa äänestäessäsi.

”Erityistä tukea tarjoamassa” -juttuun haastateltu opettaja on kuitenkin toiveikas. Monella lapsella on hyvä koti, jossa lapsesta välitetään ja hänestä huolehditaan.* Tällä on iso merkitys. Olen onnekas, kun voin tarjota tulevalle lapselleni kodin, jossa hänestä välitetään ja hänestä huolehditaan. Veronmaksajana toivon saavani tähän Helsingin kaupungilta parhaan mahdollisen tuen.

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille ja äidinmielisille!

*Lähde: https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000007951654.html