Kuntavaaliehdokkaat ja äänestäjät ovat askarrelleet viime aikoina erilaisten vaalikoneiden kimpussa. Kysymysten joukossa on ollut myös kunnan varsinaisiin ydintoimintoihin kuulumattomia aiheita, kuten Pride-liputus.

Sateenkaarilippu on nostettu jo useiden kaupunkien, mm. Helsingin, Turun ja Tampereen julkisiin salkoihin. Naapurikunnassamme Ylöjärvellä asiasta äänestettiin peräti neljä kertaa ja päädyttiin kielteiselle kannalle.

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho on kutsunut Pride-liputusta vastenmieliseksi identiteettirummutukseksi. Sukupuolinen suuntautuminen on yksityisasia, jota ei ole tarve politisoida tai hieroa toisten naamaan, hän perustelee. Kristillisdemokraattien Sari Essayahin mukaan viralliset liputuspäivät riittävät, muutoin kaikkia muitakin vähemmistöjä tulisi muistaa liputuspäivillä tai –viikoilla.

Ajattelen samoin. Suomen ja kaupungin oma lippu edustavat kaikkia kuntalaisia yhdenvertaisesti. Yksittäisen vähemmistön puolesta vuodesta toiseen liputtaminen saattaa herättää joissakin ajatuksen erityiskohtelusta. Lippu voidaan nähdä myös poliittisena tai ideologisena kannanottona. Yhden lipun alas laskeminen ja toisen tilalle nostaminen on aikojen saatossa symboloinut vallanvaihtoa.

Julkisella sektorillakin yhdenvertaisuus taataan lainsäädännöllä. Syrjintään pitää aktiivisesti puuttua, mikäli sellaista ilmenee. Tasa-arvoa ja ihmisten yhdenvertaista kohtelua voidaan edistää joka viikko parhaiten arkisessa käytännön elämässä – lähtien kotien, päiväkotien ja koulujen kasvatustoiminnasta.