YRITTÄJYYS ON YHTEISKUNTAMME KIVIJALKA

Suomessa on lähes 300000 pk-yrittäjää. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat maamme merkittävimpiä työllistäjiä. Koko 2000- luvun uudet työpaikat ovat syntyneet pk-yrityksiin. Sektori kantoi vastuun yhteensä 160 646 uuden työpaikan luomisesta vuosina 2001-2019. PK-yrittäjien aseman vahvistaminen on talouden tasapainottamisen ohella tulevan hallituksen avaintehtäviä. Parannettavaa on paljon. Jotta yrittäjyys nähtäisiin entistä laajemmin työllistymisen vaihtoehtona, työtä on tehtävä niin kasvatuksen, mielikuvien/asenteen kuin lainsäädännönkin näkökulmista.Sairaspäiväkorvaukset, äitiyspäivärahat, työttömyyskorvaus, lomasijaisuus sekä suhteellisesti raskain verotus on lainsäädännön osalta heikommassa asemassa kuin muilla työntekijäsektoreilla. Konkurssin kokeneiden yrittäjien sulkeminen yhteiskunnan ulkopuolelle, maksuposteineen ei pitäisi kuulua hyvinvointivaltion periaatteisiin.

Seuraavan eduskunnan pitää korjata pk- yrittäjiin kohdistuvat epäoikeudenmukaisuudet. Alv-veron alaraja tulee nostaa 30000 euroon ja vapauttaa alihankinta- ja puun hankintatyö arvonlisäveron piiristä. Konkurssilainsäädäntö tulee kohtuullistaa yrittäjien osalta, vain tuomarit hyötyvät nykyisestä laista. Yrittäjätuki pitää kohdistaa pk-yrittäjien osalta, aloittamiseen sekä viemään vaikeampien aloitusvuosien ylitse. Tällä hetkellä merkittävimmät yritystuet Suomessa saavat iso yritykset, jotka tekevät jopa satojen miljoonien tulosta. Vientiteollisuuden alihankkijat joutuvat maksamaan 24%arvonlisäveroa lähinnä tekemästään työstä. Tämä jopa satojen miljoonien tulonsiirto pieniltä isoille pitää poistaa.

Yritykset luovat työpaikkoja.Hyvin hoidettu talous luo yrittämiseen ja työllistämiseen kannustavan näkymän yrityksille sekä turvaa kuntalaisten peruspalvelut. Veroprosentti tulee olla kohtuullinen. Työllistymisessä pien-, mikro- ja yksinyrittäjät ovat avainasemassa. Viennin kehittämisessä pk-yrityksillä on eniten kasvunvaraa.Talouden elinvoiman palauttamiseksi yrittäjyyden toimintaedellytyksiä on korjattava monin tavoin. Yritysbarometrin tulosten perusteella kuntien päätöksentekoon tarvitaan avoimuutta, pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta sekä yrityslähtöisyyttä. Kehittämishankkeita tulee valmistella yrityslähtöisesti. Kuntien tulee satsata selkeästi ja monikanavaisesti näkyvillä oleviin elinkeinopalveluihin sekä suoraviivaistaa toimintaprosesseja.

Kilpailutuksen ja hankintojen kriteerit tulee asettaa niin, että paikallisten yritysten on niihin mahdollista osallistua. Kilpailutuksia tulee osittaa, jotta pienyritykset pääsevät niihin käsiksi ja saavat tärkeää referenssiä jatkoon. Paikallisuus tulee olla keskiössä hankinnoista vastaavilla ja sen tuomat aluetaloudelliset vaikutukset.

Toimitilojen ja tonttien tulee järjestyä nopsasti. Kaavoituksen ja rakennusvalvonnan yritysmyönteinen asenne on ratkaiseva ja siksi niiden tulee toimia tehokkaasti ja sujuvasti. Markkinointi ja hankkeet on nähtävä kokonaisuutta palvelevana. Liian pienistä piiperryksistä ja puuhastelusta on päästävä laajempiin kokonaisuuksiin ja luotava vankkaa pohjaa mm. Työvoiman saatavuuteen alueen koulutuksen kanssa. Tulevaisuuden osaaminen luodaan koulutuksella.

Itäinen Suomi on erityisesti kärsinyt Venäjän aloittaman sodan vaikutuksista. Metsä, vesi ja ruoka ovat valtteja ja niistä on ponnistettava Itä-Suomi kasvuun. Itä-Suomessa on erityinen mahdollisuus etätyö – ja monipaikkaisuus yrittäjyyteen. Tämä vaatii tiestön, raide- ja tietoliikenteen saavutettavuuden kuntoon saattamisen. Tutustumalla suomalaisiin yrityksiin ja käyttämällä paikallisia palveluja huomaamme monipuolisuutemme ja sitoudumme alueellisesti sekä työllistämme!

Jaana Strandman
Pienyrittäjä
Aluevaltuutettu
Maakuntahallituksen jäsen
Perussuomalaisten Kansanedustajaehdokas 

Kaakkois-Suomen vaalipiiri