Suomi eroon Venäjä riippuvuudesta
Suomen, kuten Lappeenrannankaan, ei tule olla riippuvainen epävakaasta Venäjästä. Tein eilen asiasta aloitteen jolle sain myös tukea yli puoluerajojen:
Lappeenrannan strategia tulee päivittää
Lappeenranta valmisteli laajapohjaisesti strategiansa vuonna 2013. Strategian avulla oli tarkoitus rakentaa kaupungin tulevaisuutta ja menestystä nykyisellä valtuustokaudella sekä aina vuoteen 2028 asti. Lähtökohtana oli, että kaupunkia kehitetään kokonaisuutena eli tavoitteita ja toimenpiteitä tarkastellaan siilottomasti yli toimialarajojen. Valtuuston hyväksymä strategia jalkautettiin välittömästi lautakuntiin ja toimialoille, jotka määrittelivät omat toimenpiteensä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Strategiaa laadittaessa Venäjä-ohjelman visiot olivat ylioptimistisia ja Venäjän valtion epävakaata kehitystä ei siinä otettu lainkaan huomioon. Jo nyt on käynyt selväksi, että eräs strategian laskelmien pohjaksi asetettu lähtöolettama, viisumivapaus, tuskin tulee toteutumaan. On utopiaa, että vuonna 2020 matkailijat voisivat tuoda 10 miljoonan verotulot. Koska kyseessä on yksi Lappeenrannan strategian kulmakivistä, esitän, että strategiaa muutetaan niin, että Venäjä-strategia korvataan kansainvälistymisstrategialla, jossa Venäjä on vain yksi komponentti.
Venäjän nykyinen kehitys ei anna syytä olettaa, että Lappeenrannan nykyinen Venäjä-ohjelma voisi toteutua, vaikka siihen panostettaisiin runsaasti veronmaksajilta kerättyjä veroeuroja.
Esitän, että Venäjä-ohjelma korvataan esimerkiksi kansainvälistymisohjelmalla, jossa Venäjä on vain yksi komponentti. Valmistelu tulee tehdä laajapohjaisesti luottamushenkilöiden ja virkamiesten kesken.
Tekstin aiheet:
PArempi olisi laittaa paukut eroon sisäsiittoisesta ruotsi-riippuvuudesta eli pakkoruotsista !
Venäjä on ja tulee olemaan itä ja kaakkois suomen talouden perusta nyt ja jatkossa,kun nämä älytyttömät eu pakotteet lakkaavat aikanaan.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Lappeenrannan talouden perusta ei ole ollut Venäjä vaan metsäteollisuus, joka on romutettu hallituksen taholta mm. älyttömillä viherveroilla. Yhden paperimiehen kunnalle tuoma verotulo vastaa noin neljää palvelualan työpaikan verotuloa (turismi). Pidän tärkeänä, että Lappeenranta hyödyntää enemmän yliopistonsa tarjoamia mahdollisuuksia. Ei ole kovin kestävä ajatus, että meidän tärkein kohderyhmä olisi pietarilainen joka ostaa Lappeenrannasta paitoja (tutkimusten mukainen matkailija profiili). Suomi on pieni maa ja jos haluamme menestyä kansainvälisessä kilpailussa, osaaminen on lähes ainut valttimme.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Maantieteellisesti Venäjä on itärajaa lähellä ja hyödyttää alueen taloutta suuresti. Toisinaan enemmän toisinaan vähemmän. Totta kai tuohon ainutlaatuiseen tilaisuuteen kannattaa panostaa. Mikään ei estä panostamasta myös muualle samaan aikaan. Olisin kiinnostunut tietämään tarkemmin millaista ”esimerkiksi kansainvälistymisohjelmaa” Heltimoinen tarkoittaa? Toki on muutakin ja pitää olla LUT hyvänä esimerkkinä. Mutta miksi jättää Venäjän potentiaali hyödyntämättä?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Luitko aloitteen? ”Koska kyseessä on yksi Lappeenrannan strategian kulmakivistä, esitän, että strategiaa muutetaan niin, että Venäjä-strategia korvataan kansainvälistymisstrategialla, jossa Venäjä on vain yksi komponentti”
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Venäläiset matkailijat voivat tuoda 10 miljoonan verotulot vuonna 2020, jos öljyn hinta nousee takaisin tasolle, jolla se on ollut. Saksalais- tai japanilaisturistien houkuttelu voi olla hieman hankalaa Lapin ja Helsingin sijasta. Kerropa, mitä ”kansainvälistymisohjelmasi” tarkoittaa.
Kvartaalikapitalismi romutti metsäteollisuuden; jotta tuotto pääomaa kohden saatiin mahdollisimman suureksi seuraavalle kvartaalille, piti metsät ja energiantuotanto myydä, lopulta piti myydä myös tehtaat, jotka sitten vietiin halpatuotantomaihin. Välillä korotettiin pörssikurssia kasvunäkymillä, joita saatiin ostamalla yhtiöitä mm. Yhdysvalloista, joka ”vapaan kilpailun” maana asettkin suomalasiyhtiöillekaikenlaisia rajoituksia. Hallituksemme on samaa kvartaalikapitalismin nimeen vannovaa porukkaa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Miksi Lappeenrannan pitäisi olla vain turistien keidas? Itse näkisin Lappeenrannan Yliopiston Lappeenrannan vahvana valttina. Heidän vihreän energian ja teknologian osaamisen on korkeatasoista. Euroopassa, aiheestakin, pyritään eroon Venäjä-riippuvuudesta joka käytännössä tarkoittaa energiariippuvuutta. Tämä voisi hyvinkin olla sellaista osaamista jolla olisi kansainvälistä kysyntää.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Millaisena näet maakuntayliopistojen tulevaisuuden? Monissa niistä on käynnissä laajoja YT-neuvotteluja, ja pääkaupunkiseudullakin jätetään määräaikaisia työsuhteita uusimatta. Uusliberalismin oppien mukaisesti koulutusjärjestelmäämme ajetaan alas, koska se ei tuota heti seuraavalla kvartaalilla.
Onko LTY:n laatu noussut sitten vuoden 2012?
”Lappeenrannan teknillinen yliopisto (aiemmin korkeakoulu) on aina ollut oppilaitos, jonne on pudottu eli jouduttu, kun ei ole päästy halutumpaan vaihtoehtoon riittämättömien pisteiden vuoksi. Tämän vuoksi LTY on aina saanut Suomen tekniikan yliopistojen huonoimmat opiskelijat, joista huonoimmat eivät pääsisi pääkaupunkiseudulla edes amk-opiskelijoiksi. Tilanne on entisestään pahentunut, kun yliopistot ja korkeakoulut ovat lisänneet aloituspaikkojaan – LTY itsekin on kolminkertaistanut aloituspaikkojen määrän 1980-lukuun verrattuna. Nykyisin LTY:lle riittääkin lähinnä tekniikanopiskelijoiden ”pohjasakkaa”, jollaisten opinahjoksi LTY on näköjään profiloitunut myös lukiolaisten silmissä. Vähänkin kunnianhimoinen opiskelija kyllä pääsee LTY:tä tasokkaampaan oppilaitokseen. LTY:stä olisi vuosikymmenien aikana kyllä ehditty kehittää arvostettu tasokas yliopisto, jos siihen olisi ollut kykyä ja taitoa. LTY:stä olisi voinut tulla alueen elinkeinoelämälle yhtä merkittävä tekijä kuin Oulun-yliopistosta, joka sekin sijaitsee periferiassa, mutta on onnistunut ja jopa ylittänyt siihen asetetut odotukset, siinä missä LTY on lähes kaikessa epäonnistunut. Paikallislehti Etelä-Saimaa voisi tutkia aihetta hieman syvällisemminkin sen sijaan että tyytyy pureksimatta julkaisemaan LTY:n tiedottajien ja rehtoreiden mainoslauseita. Lappeenrannan alueen ulkopuolinen maailma ei nimittäin edes Suomessa ole kiinnostunut LTY:stä sillä sehän on vain jokin periferiassa sijaitsevan 1970-luvun aluepolitiikan jäänne ilman mitään todellista merkitystä. Jos paikallinen media haluaisi asiaa käsitellä, niin voisi vaikkapa tutkia, kuinka LTY hukkasi informaatiotekniikan ajanjakson. Kun lähes kaikki muut Suomen yliopistot vetivät puoleensa Nokian toimipisteitä hyvätuloisine työpaikkoineen, Lappeenrantaan niitä ei saatu. Rehtori Juhani Jaakkola korosti aina yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa, mutta mihinkään tukirahanäpertelyä todellisempaan se ei koskaan johtanut. LTY oli jopa ainoa Suomen tekniikan yliopistoista, jonka kanssa Nokia ei aloittanut tohtorien jatkokoulutusyhteistyötä. Tätäkään asiaa ei alueellinen paikallismedia huomannut vaikka sille muualla kyllä säälinsekaisesti ilkuttiin.” lähde: E-Saimaa, nimimerkki ”LTY:n DI”
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Yliopistoilla on maakunnallisesti merkittävä rooli. Lappeenrannasakin LUT on käynyt rahoituksen vähenemisen takia yt:t. Rahoitukseen ja yliopistojen kehittämiseen liittyy iso kysymys: Mikä on Suomen strategia jolla saavutamme pitkäaikaista menestystä? Meillä ei ole öljyä tai kaasua jota myydä. Lappeenranta ”panosti paitojen myyntiin” kehnoin tuloksin. Ei, se mitä meillä on ja mistä meidät myös kansainväisesti tunnetaan on koulutus. Korkeatasoinen koulutus luo myös innovaatioita ja niiden kaupallistaminen puolestaan työpaikkoja.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Edellinen kommentti oli siis kirjoittamani.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Olet oikeassa, koulutuksella pärjäämme, tosin myös oma palvelutuotanto ja teollisuus, sekä sen mahdollistamiseksi määräysvalta oman maan talouteen (oma raha) tarvitaan.
Koulutusta on ajettu alas, samoin kuin teollisuutta, oma rahakin.
Professoreista on tehty rahan kerääjiä ja tieteellisesti ansioitumattomat, professoreiksi epäpätevät ”Korkmanit” pääsevät Aalto-yliopistoon Helsingin Sanomain mukaan ”professoreiksi”, vaikka ovat siellä oikeasti käytännön opettajina ”professor of practice”-nimikkeellä, levittämään poliitttisesti ”oikeaoppista” sanomaa. Maakuntayliopistoissa väitöskirjan hyväksymiseen melkeinpä riittää neljän vuoden odottelu koulun kirjoilla ja luonnoksen kirjoittaminen.
monikulttuurisuusjasyrjäytyminen heikentävät oppimistuloksia. Ruotsissa ollaan tässä jo meitä paljon edellä, mutta me seurannemme perässä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Otsikko kirjoitetaan: ”…Venäjä-riippuvuudesta”. Matkailijaprofiili on yhdyssana.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kiitos tarkkaivaisuudesta. Padin kanssa välillä lipsahtaa kirjoitusvirheitä. Hienoa kuitenkin, että luet blogiani hyvin tarkkaan!
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti