16.5. ilmestyneessä printtiversiossaan Turun Sanomat otsikoi ”Kouluruotsille löytyi paljon puoltajia”. Miksi kouluruotsia (”pakkoruotsia”) puollettiin? Kaipa painavat perustelut löytyvät leipätekstistä?

Perustelut kyllä tulivat esiin, mutta niiden keveys yllätti. Kyse oli kansalaisaloitteesta, jonka oli allekirjoittanut yli 60 000 kansalaista. Aloitteessa oli kiintopisteenä lopettaa ruotsin kielen pakollinen opiskelu Suomen peruskouluissa. Yksi virke TS:n tekstissä pisti heti silmään:

”Kansalaisaloitteen puolesta puhuivat lähinnä vain perussuomalaiset”.

Jos te nuoret haluatte pakkoruotsin pois niin, että teidän lapsenne eivät joudu käymään lävitse samaa Danten infernoa kuin mihin teidät pakotettiin, niin älkää vaipuko epätoivoon: teidän agendaa ajaa edes yksi puolue.

Katsokaa nyt millä argumenteilla pakkoruotsia puollettiin niin tarmokkaasti:

– Suomen itsenäisyys ja kansallinen kulttuuri on rakennettu kahdella kielellä, Kimmo Sasi (kok.) toteaa.

Tällä yritettiin ilmeisesti vihjata, että menettäisimme itsenäisyyden luopumalla pakkoruotsista. Emme menettäisikään itsenäisyyttämme siksi, että olemme antaneet maamme ryöstöoikeudet EVM:lle tai myöntaneet luvan portugalilaiselle virkamiehelle tulla ja sulkea vaikkapa Osuuspankin. Menetämme sen siksi, että emme ehkä osaisikaan todeta tällaisten tapausten kohdalla: herregud.

Sasiakin populistisemmalle linjalle eksyi Keskustan Simo Rundgren.

– Pakkoruotsi on tuottanut hedelmää, Rundgren hallusi… anteeksi, siis toteaa.

Tämän hedelmänkannon viedessä kaiken ajan emme ole ehkä huomanneet, että maamme on taas vaipumassa – tai on vaipunut jo – taantumaan.

Tein niitä ”oikeita toitä” Turun telakalla. Kansainvälisyys oli pakkorako, jos halusi kommunikoida rakenteilla olevan jättiristeilijän uumenissa. Kyseessä oli kuitenkin ”vain” miljardiluokan kaupat, eikä ehkä siksi tule havaituksi ruotsinkielisten kielitutkassa. Haluatteko arvata monenko sanan varastoa tarvitsin siellä ruotsiksi – vuoden aikana? Arvatkaa montako kertaa tuli tarvetta yrittää selvittää englanniksi ihan perusasioita ”viittomakielellä” avittaen? Arvatkaa tarpeen määtä kommunikoida venäjäksi, puolaksi tai viroksi? Yksikään kansainvälinen työntekijä ei tullut tarjoamaan ruotsin kieltä yhteiseksi kommunikaatiovälineeksi. Ei ensimmäinenkään. Kyse oli vain miljardibisneksestä, joka oli hyvin monikansallistunut.

RKP:n Anna-Maija Henriksson, ministerisnainen, toppuutteli hänkin kansalaisten omaa aloitetta. Hän kertoi, että hallitus on linjannut ruotsin kielen aseman turvatuksi vuosiksi.

Täh? Siis jos hallitus vaikka päättäisi, että nyt olemme 70 vuotta kommunistinen valtiomuoto niin se tarkoittaisi sitä, että vaikka kansalaiset kuinka täyttelisi kuponkeja kumotakseen tämän typerän idean – kuten pakkoruotsinkin – niin se torjutaan sillä argumentilla, että me olemme valinneet toisin.

Ja nyt ei saa käsittää väärin: olen vapaaehtoisen kielten opiskelujen kannalla. Suomi on luonteva kieli meille kaikille keskenämme, mutta jos me haluamme kommunikoida ulkomaalaisten kanssa, niin parhaimmat saumat siihen tarjoaa englanti. Uskon, että moni valitsee ruotsin kielen vapaaehtoisesti omilla argumenteillaan, jotka eivät voi olla heikompia kuin yllämainittujen argumentit.

Minä opiskelin täysin viihteen vuoksi Helsingin yliopistolla keski-egyptiä. Niitä hieroglyfejä. En siksi, että se mitenkään tuottaisi hedelmää tai olisi ollut hallituksen linjaus. Kielten opiskelu kannattaa. Kannettu vesi ei kaivossa kuitenkaan pysy. Eikä kukko laula käskien.

http://uutiset.perussuomalaiset.fi/jussi-niinisto-pakkoruotsi-ei-ole-perustuslaissa/