Tuomio: elinkautinen

Kun joku murhaa toisen, niin tuomioksi tulee elinkautinen. Suomessa elinkautinen aika usein teknisesti jää kahteentoista vuoteen, joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. On kuitenkin yksi ryhmä, jolle armahdusta ei välttämättä koskaan myönnetä ja se on velalliset. Ihmiset, jotka ovat ylivelkaantuneet syystä ja toisesta. Heidän piinansa voi kestää jopa kymmeniä vuosia ja vouti saattaa myös hätyytellä omaisia velka-asioissa eli kuolema kuittaa univelat mutta ei velkoja välttämättä. Velkaantumisen taustalla on useitakin syitä, muuan muassa sairautta, hällä väliä-asennetta mutta väitän, silti että suurin osa ottaa velkaa ja vakaana tarkoituksena on maksaa velat takaisin. Valtiomme ei valitettavasti tue tällaista kovinkaan hyvin. Kun elämässä tapahtuu jotain yllättävää, niin tuet eivät välttämättä ehdi ihmisen tueksi vaan sosiaaliturvamme on vaiheistettu ja tarvitaan todistusta, lausuntoa, yms., että ennen kuin rahaa alkaa tulla on tilanne jo usein ajautunut umpikujaan. Tiesitkö, että mikäli maksat velkajärjestelyä tai vapaaehtoisesti hoidat ulosottoasi, niin sitä ei huomioida toimeentulotuessa? Eli, jos hoidat asioitasi sinua rangaistaan ja jos et, niin sinut palkitaan toimeentulotuella?

Entäpä sitten elämä luottotiedottomana, ehkäpä koko loppuelämän? Suomessa voit tappaa jonkun, pahoinpidellä jonkun, raiskata jonkun ja siitä huolimatta asia on sovitettu jossakin inhimillisessä ajassa. Mutta velkaannuppa, niin siitä ikeestä et ikinä pääse. Elämä kaventuu, sillä kaikkien normaaliinkin elämään liittyvien asioiden hoitaminen vaikeutuu. Ei ole helppo saada vuokra-asuntoa, vakuutuksia, puhelinliittymää, sähkösopimusta ja lista jatkuu. Luotto- ja maksuhäiriöisten määrä lisääntyy jatkuvasti ja syykin on selvä. Meillä eläminen on niin kallista, että rahoittaakseen elämäänsä ihmisten on otettava velkaa. Harva kykenee säästämään, niin että mikäli jotain yllättävää tapahtuu niin rahaa, jolla elää olisi. Asuminen on kallista, sillä valtio on luonut tukijärjestelmän, jossa vuokranantajien taskuun valuu verorahoja käsittämättömiä määriä vuosittain. Sähkö on kallista, kiitos Pekka Haaviston Caruna-kauppojen. Jokainen tarvitsee älylaitteen ja liittymän, sillä kaikki hoideta etänä ja sähköisesti. Ruoka on kallista eli kierre on valmis. Ja auta armias, jos tarvitset työssä käydäksesi autoa, niin sen pitäminen vasta kallista onkin. Samaan aikaan, kun kaikki on kallista, meille raahataan rajojen yli halpatyövoimaa polkemaan palkkoja. Ei virolaista rakennusmiestä kiinnosta paljon me maksamme asunnosta, jos hän asuu kuukauden omakotitalossa kymmenen muun kanssa 200 eurolla kuussa. Kaiken halvan voi tuoda viikonloppuisin kotimaasta ja Suomeen ei tarvitse maksella kovin ihmeellisiä maksuja. Reilulta kuulostaa vai mitä?

Meillä on yhä enenevässä määrin niitä, jotka joutuvat hakemaan ruokaa ruokajakopisteestä. Jonoissa on yhä enemmän perheellisiä sekä työssäkäyviä. Tuntuu varmasti vaikealta ja hävettävältä jonottaa ruokaa mutta monelle se on jo arkipäivää ja jopa ainoa keino saada ruokaa pöytään. Hallituksen toimien takia työttömyys on huimassa nousussa ja ulosotossa yli puoli miljoonaa ja käyrä näyttää nostetta myös tulevaisuudessa. Tästä huolimatta ministeri Ohisalo on raahaamassa tänne 80 000 työperäistä maahanmuuttajaa mutta sehän sopiikin yhteen muiden hallituksen toimien kanssa ja yrityksessä ajaa Suomen talous alas. Meillä tuntuu olevan rahaa hoitaa koko muun maailman ihmiset, eikä omia asioita ollenkaan. Tuodaan pakolaisia ja kalifaattiin lähteneitä terroristeja Suomeen, annetaan kehitysapua, maksetaan EU velkaa, syydetään koronalisä maahanmuuttajataustaisille, joiden tuloissa ei tapahtunut mitään muutosta koronan vuoksi ja tavoitellaan ilmastounelmaa hinnalla millä hyvänsä. Mitä muutoksia tehtiin kouluihin kouluväkivaltatapausten tultua esiin? Mitä muutoksia tehtiin, kun kuultiin että korona on kurjistanut lapsiperheiden arkea? Mitä muutoksia tehtiin, kun työttömiä alkoi tulla ovista ja ikkunoista? Ei yhtään mitään, se on se mihin tämä hallitus pystyy.