Lähidemokratiatoimikunnan jäsenenä on vierähtänyt mielenkiintoinen vuosi. Kokoustimme yhteensä seitsemän kertaa. Toimikunnan näkyvyys tuli esiin parhaiten, kun toimikunnalta pyydettiin mielipide palveluverkkoselvitykseen. Toimikunta kirjoitti yhteisen kannanoton Palveluverkko eteni liian nopeasti (Forum-lehti 8.3.18).

Toimikunnan keskeisimmät teemat osallisuus, osallistaminen ja vaikuttaminen yhteisiin asioihin yhdessä ja kuulluksi tuleminen ovat erityisen tärkeitä kehittyvässä Oulussa ja maakunnassamme. Olen pohtinut, millaisen roolin lähidemokratiatoimikunta tulee saamaan maakunnassa? Maakuntauudistuksen tullessa mahdollisesti voimaan eri alueet ja alueiden toimikuntien on löydettävä yhteiset rajapinnat ja toimintamuodot kuntalaisvaikuttamisessa. Kuntalaisten hyvät ideat ja kokemukset on saatava esiin ja hyödynnettäväksi varhaisessa vaiheessa. Organisaatio ja systeemi on kuntalaisia varten eikä päinvastoin.

Oulun kaupunki edistää osallisuuden ja vaikuttamisen keinoja eri tavoin ja keinoin. Se myöntää asukkaiden vapaaehtoiseen toimintaan avustuksia, joita lähidemokratiatoimikunta käsittelee ja tekee päätöksen myöntämällä toimintarahaa. Toimikunta myönsi Oulussa toimiville asukas-ja kyläyhdistyksille toiminta-avustuksia (Yhteisötoiminnan alueellinen toimintaraha) yhteensä 58 442€ vuonna 2018 kaupunginhallituksen päättämien periaatteiden mukaisesti. Hyväksyttyjä hakemuksia oli 33. Tänä vuonna alueellista toimintarahaa korotettiin 0,80€/ asukas. Toimintarahaa voivat hakea myös asukasryhmät, ja vanhempaintoimikunnat, jotka eivät tavoittele voittoa.
Asukas- ja kyläyhdistykset asukastuvat ovat alueellaan aktiivisia toimijoita, jotka kehittävät aluettaan ja järjestävät erilaisia harraste- ja virkistystoimintoja ja tapahtumia pääosin vapaaehtoisvoimin. Aktiivisemmat yhdistykset ja asukastuvat tekevät yhteistyötä eri tahojen kanssa sekä pitävät yhteyttä päättäjiin.

Lähidemokratiatoimikunta varaa myönnetystä avustusmäärärahasta tietyn summan kohdeavustuksiin asukasyhteisöille (esim. asukas- ja kyläyhdistykset). Kohdeavustuksia hankintoihin voi hakea pitkin vuotta.

Kaikilla 21 suuralueen toimintarahoilla asukkaat järjestävät eri puolelle Oulua satoja erilaisia julkisia tapahtumia vuoden mittaan. Tämä on hieno saavutus asukkailta ja vapaaehtoisilta. Tämä on osoitus halusta yhteisöllisyyteen ja vastuun ottamista omasta asuinalueestaan. Se on myös halua tehdä yhdessä asuinalueestaan omannäköisensä.

Useissa kokouksissa muun muassa 11.4 pidetyssä Alueellisen osallisuuden kehittämisillassa käsiteltiin uutta alueellisen yhteisötoiminnan osallisuuden mallia, joka käynnistyisi jo tänä syksynä, mikäli malli hyväksytään. Uutena asiana tulevat aluefoorumit, jotka kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa neljän alueen palvelukeskittymällä: pohjoinen, eteläinen, itäinen ja keskinen. Aluefoorumit ovat kaikille avoimia tilaisuuksia ja foorumiin halutaan päättäjiä vastaamaan ja kuulemaan alueen tärkeistä ja ajankohtaisista asioista. Tällainen matalan kynnyksen osallisuuden vuorovaikutusfoorumi asukkaiden ja päättäjien välillä on suoraa demokratiaa ja oiva tiedonkeruuväline. Liian usein tietoa kerätään vain sähköisin menetelmin. Päättäjät saavat välittömästi kokemustietoa alueen asukkailtaan, missä on onnistuttu ja mitä pitää kehittää ja huomioida.

21 alueellisen yhteistyöryhmän tilalle tulee 18 palvelukeskittymää asukasiltoineen. Asukkaiden osallisuus yhteistyöryhmien kokouksissa eri alueilla on vaihdellut suuresti. Suurempaa osallistumisintoa toivotaan asukasilloista, joissa kokoukset pidetään jatkossa asialähtöisesti alueen tärkeästä ja merkittävästä asiasta, teemasta. Myös osallistuvabudjetointi luulisi herättävän asukkaiden mielenkiinnon ja sitouttavan asukkaat oman alueensa kehittämiseen uudella tavalla, kun rahojen kohdentamiseen voi itse vaikuttaa. Asukasillat vastaavat jatkossakin alueellisen toimintarahan hakemuksista ja esityksistä lähidemokratiatoimikunnalle.

19.6 pidettiin yhteinen kokous asukastupaverkoston kanssa Nallikarin ravintolassa. Asukastupia, joita Oulussa on tällä hetkellä yksitoista, hallinnoi esimerkiksi asukasyhdistys, joka on tehnyt sopimuksen Oulun Kaupungin kanssa. Kaupunki tukee asukastupien yhteisötoimintaa maksamalla mm. tiloihin liittyviä kuluja ja antaa tietoliikenneyhteyden. Keskusteluissa tuli ilmi, kuinka erilaisia asukastuvat ovat mm. varallisuuden ja toiminnan suhteen. Useilla tuvilla kokataan maksullista edullista lounasta ja tupa on tehnyt sopimuksen koulun, kaupungin ja Oulun Serviisin kanssa koulun hävikkiruoan jakelusta, sitä tarvitsijoille. Esim. Artturintupa (Puolivälikankaan suuralueen Asukasyhdistys ry) ylläpitää lounaskahvilaa, kesäisin Cafe Rantsua Tuiran rannassa, ompelupalvelua ja tietokonetukea. Tiloja voi vuorata korvausta vastaan.
Puolivälikankaalla toimii aktiivinen nuorisotila Nuokku, joka on hyvin aktiivisessa käytössä.

Asukastuvat ovat merkittäviä työllistäjiä (palkkatukityö, työkokeilu, kesäsetelit, työharjoittelijat ja vakituiset työntekijät) ja tuvat mahdollistavat valmistua jopa ammattiin oppisopimuksen kautta. Useimmilla tuvilla rahat riittävät vain muutaman vakinaistamiseen. Tukityöllistäminen koettiin hyväksi ja molempia osapuolia hyödyttäväksi, mutta lyhytjänteiseksi toiminnaksi, koska tukea harvoin saa täysimääräisenä ja tukijaksot jäävät lyhyeksi. Siten asukastuvat perehdyttävät jatkuvasti uusia työntekijöitä toimintoihinsa ja toisaalta oppiminen jää myös kesken.

Lähidemokratiatoimikunnan kokoukset alkavat jälleen syksyllä ja aiheena on Uusi alueellisen osallisuuden malli, josta on tarkoitus antaa lausunto.

Kertaus on opintojen äiti – Repetitio mater studiorum est.