Minä en ole koskaan aikaisemmin kirjoittanut blogia tai mitään tämän tyyppistäkään tekstiä. Ajattelin kuitenkin, että luontevin tapa aloittaa poliittinen blogi olisi esitellä itsensä ja kertoa oleellisia asioita omasta elämisestä ja olemisesta. Koitan pitää tekstin tiiviinä, ettei tästä kirjoituksesta tulisi raamatun pituista tarinaa.

Minä olen 25-vuotias hallintotieteilijä ja virkamies. Vapaa-aikani kuluu arkena yleensä kuntosalia ja potkunyrkkeilyä harrastellen, vinyylilevyjä keräillen ja kuunnellen, pörssikursseja seuraillen sekä päivän politiikkaan tutustuen. Viikonloppuisin vietän aikaa perheeni ja ystävieni kanssa.

Miten tähän pisteeseen elämässä on sitten päädytty? Minä vietin elämäni ensimmäiset lähes 19 vuotta Lapualla. Perheeseeni kuuluu isä, äiti ja kaksi siskoa. Lapualla kävin peruskoulun, lukion ja työskentelin säännöllisen epäsäännöllisesti. Eniten tein töitä isälleni perheyrityksessä, jonka alana on koneistus, sorvaus ja jyrsintä. Tämän lisäksi jaoin myös mainoksia sekä ilmaisjakelulehtiä ja yksi kesä meni puutarhamultaa pakatessa ja lastatessa. Olin myös seurakunnan toiminnassa mukana sen verran, että vaikutin isosena kahdella rippileirillä vuoden 2012 aikana.

Lukion jälkeen syksyllä 2014 muutin Vaasaan, kun sain Vaasan ammattikorkeakoulusta opiskelupaikan. Minä mietin tuolloin keväällä kuumeisesti, mitä minun tekisi mieli opiskella. Yläasteella ja lukiossa pääsin loistamaan lähinnä uskonnossa, historiassa ja yhteiskuntaopissa. Tämän vuoksi pohdin myös historian tai teologian opiskeluja, mutta työtehtävät pappina tai aineenopettajana eivät oikein houkutelleet. Lopulta huomasin, että Vaasassa on suuntautumisvaihtoehtona oikeushallinto liiketalouden koulutusohjelmassa. Ei minulla kyllä oikeastaan ollut mitään käsitystä siitä, millaisiin työtehtäviin tämä koulutus valmentaisi, mutta ohjelman liiketaloudellinen puoli tuntui loogiselta jatkumolta itsellekin perheen yrittäjätaustan vuoksi.

Syksy 2014 uudessa kaupungissa, uudenlaisen koulun kanssa ja uusien ihmisten ympäröimänä oli jonkinlainen mieto kulttuurišokki nuorelle lapualaiselle. Vaikka viihdyin Vaasassa ja kavereitakin riitti, tuntui opiskelu pakkopullalta ja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta pääsin kursseista vain vaivoin läpi.

Tämän juuri alkaneen elämänvaiheen katkaisi kuitenkin varusmiespalvelu, jonka suoritin Kajaanissa Kainuun prikaatissa vuoden 2015 kuluessa. Siellä kävin AUK:n ja kotiuduin alikersanttina. Toimin lopun palvelustani kranaatinheitinkomppaniassa kranaatinheittimen johtajana. Vaikka armeija on varmasti kelle tahansa ajoittain todella rankka kokemus, eikä muutenkaan helpoin rasti elämässä, kannatti sen käyminen omalla kohdallani. Olin aluksi todella vastahakoinen koko johtajakoulutuksen tai vuoden palveluksen suhteen, mutta jälkeenpäin en ole katunut sen käymistä hetkeäkään.

Kun palasin Vaasaan jatkamaan opintojani tammikuussa 2016, oli minulla edessä uusi luokka ja uudet kurssit. Kouluun palaaminen armeijan jälkeen tuntui todella mukavalta ja opinnot lähtivät käyntiin ihan toisella tavalla. Erityisen maininnan ja kiitoksen ansaitsee syksyllä 2016 muodostunut oikeushallinnon luokka, jonka peruja ovat muutamat erittäin tärkeät ihmissuhteet. Kesät 2016 ja 2017 työskentelin paljon suuremmassa metallialan yrityksessä kuin mitä isäni perheyritys on. Valmistuin lopulta jouluna 2018 ja olin käyttänyt opiskeluihini aikaa juuri sille mitoitetun kolme ja puoli vuotta.

Olin aloittanut nollatunti-sopimuksella työnteon eräässä valtion virastossa jo 2018 vuoden alussa ja ilokseni sain vain vähän ennen valmistumistani puhelinsoiton silloiselta esimieheltäni, joka ilmoitti minun saaneen hakemani vaikituisen viran. Olin tehnyt myös opinnäytetyöni kyseisen viraston toimeksiantamana, joten tuntui siltä, että tehty työ oli palkittu muutenkin kuin pelkästään käteen saatuna tutkintotodistuksena.

2019 alkoi sitten työelämän merkeissä. Jo tässä vaiheessa kypsyi mielessäni ajatus, että yliopisto-opinnot kiinnostaisivat kovasti. Kävin hieman pohdintaa siitä, tulisiko minun opiskella kauppa- vai hallintotieteitä, mutta työ valtionhallinnossa ja AMK:ssa opiskeltu oikeushallinto ohjasivat mielenkiintoani enemmän hallinnon puolelle. Totesin sitten, että voin opiskella kauppatieteitä sivuaineena, joten nämä eivät täysin edes poissulje toisiaan.

En kuitenkaan tiennyt hallintotieteiden opinnoista paljoakaan, joten päätin ottaa lukuvuoden 2019-2020 tehtäväksi käydä avoimessa yliopistossa kaikki ne tarjolla olevat kurssit, joista olisi apua maisteriohjelmaan pääsemiseksi. Tämä edellytti kuitenkin sitä, että minun tuli valita pääaine jo näitä kursseja käydessä. Valitsin pääaineeksi julkisjohtamisen ja ajattelin, että opiskelen avoimet kurssit niin, että numerot riittäisivät varmasti maisteriohjelmaan.

Opinnot tuntuivat heti todella mielenkiintoisilta ja kurssien teoria oli helposti peilattavissa omaan käytännön työskentelyyn. Lopulta onnistuinkin saamaan kursseista todella hyvät numerot ja niiden siivittämänä hain 2020 kevään yhteishaussa ohjelmaan. Viettäessäni kesälomaa etätöitä tehden Lapualla, sain tiedon, että olen hyväksytty hallintotieteiden maisteriohjelmaan. Tämä merkitsi uuden asunnon etsimistä Vaasasta ja heinäkuun puolessa välissä kannoin tavarani pieneen yksiöön, josta on vain pieni matka yliopistolle.

Railakas yliopistoelämä muuttui kuitenkin hyvin nopeasti, kun Vaasassa COVID-tilanne räjähti täydellisesti käsiin syyskuussa. Koko syksynä en ole yliopistolla käynyt yhdelläkään lähitunnilla, vaan olen tehnyt kaiken kotoa käsin. Jäin myös virkavapaalle syyskuun alusta, sillä ajattelin ainakin tämän lukuvuoden keskittyä täysin opintoihini. Syyslukukauden opinnot ovat nyt lähes valmiit ja viettelen joululomaani poliittista työtäni valmistellen.

Näin korona-kriisin aikana on tullut oltua enemmän yksin ja omien ajatusten kanssa kuin kenties koskaan aikaisemmin. Se on osaltaan myös kypsyttänyt ajatusta politiikkaan lähtemisestä. Lähetin hakemukseni Perussuomalaisiin vain muutama päivä syntymäpäiväni jälkeen lokakuussa, kävin Lapualla paikallisyhdistyksen kokouksessa ja nyt viimein joulukuussa sain tiedon, että minut on hyväksytty puolueeseen. Ilmoitan täten myös samalla, että olen ehdolla kuntavaaleissa 2021 Lapualla.

Erityiset kiitokset yhteistyöstä, kannustuksesta ja tuesta kuuluu koko perheelleni, lähimmille ystävilleni, kaikille satunnaisille tallaajille, joille olen asiasta puhunut, Lapuan Perussuomalaisille sekä kansanedustaja Sebastian Tynkkyselle. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!