Kuopion palvelurakenneuudistuksella aikannan pyritiin tuottavuuden ylläpitoon ja parantamiseen. Kuopion kaupungin johtamisessa oli päädytty suurten julkisten organisaatioiden tuottavuuden johtamista tukevan ”bottom-up” näkökulman käyttöön tuottavuuden parantamisessa.
Palvelurakenneuudistuksessamme on kaksi keskeistä ongelmaa, jonka vuoksi mallin toimivuus ja tehokkuus voidaan ja pitää kyseenalaistaa. Ensinnäkin Kuopion käyttämästä mallista puuttuvat uudistuksen tehokkuutta ja laatua kuvaavat komponenttimittarit. Erityisen suuri puute on operatiivisen käytännössä totuttavan tason mittareiden puuttumisella. Kuinka Kuopiota voidaan johtaa strategisesti oikein, jos toteuttavan tason toiminnasta ei saada oikeanlaista tietoa päätöksenteon tueksi?
Yksityisellä sektorilla yrityksen tuottavuus on koko organisaation läpäisemä johtoteema, joka määrittää toiminnan organisaation kaikilla tasoilla ja jokaisessa yksikössä. On väärä väite, ettei Kuopio voisi määritellä pitkäntähtäyksen päämäärää. Tuottavuus ja tehokkuus voisivat olla päämääriä yhtä lailla. Niitä voidaan mitata ja ne voidaan määritellä päätöksenteon eri näkökulmista.
Tavoite ja päämäärä täytyy olla inhimillinen kuntalaisen lähtökohdista, mitä nykyiset päätökset johtamisessa ei ole. On sanottava julkisen hyvinvointipalvelun tuottavuusmäärittelyn panos ja tuotto suhteessa toisiinsa ovat yksiselitteisestiä huono.
Ongelmana lienee henkilöstön kannustimet, ja nyt palvelurakenneuudistus toteutetaa periaatteella vähemmällä enemmän ja laadukkaampaa. Tämä ei toimi. Johtamisjärjestelmän laatijat ovat unohtaneet sen tosiasian, että motivoituakseen ja jaksaakseen työntekijät tarvitsevat erilaisia kannustimia organisaation kaikilla eri tasoilla.
Nähtäväksi jää, ottaako uusi kaupunginvaltuustomme kantaa palvelurakenneuudistukseen ja sen epäkohtiin. Jos muutosta ei tapahdu, voi Kuopiolle jäädä ajelehtimaan kuin Jack Sparrow maailman laidalle, kun lopuksi soutajatkin jättävät laivansa ilman luvattuja palkkioita.