Osallistuin kuntien ja hyvinvointialueiden tarkastuslautakuntien jäsenille tarkoitettuun KMPG:n järjestämään arviointiseminaariin, missä kuultiin mm. Etla:n, Valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton asiantuntijoiden käsityksiä tulevaisuuden näkymistä.
Suomen talous ei kehity lähivuosina kovinkaan nousuvoittoisesti, syynä mm. korkea energian ja polttonesteiden hinta, kiihtynyt inflaatio, korkojen nousu sekä investointien vähyys. Vaikka työllisyysaste on noussut lähes 75 %:iin, ei palkkasumma ole vastaavasti noussut, koska työllistetyt ovat pääosin osa-aikaisia matalapalkkaisemmilla palvelualoilla. Etla:n mukaan valtion velanotto vain jatkaa kasvamistaan etenkin verrattuna muihin pohjoismaihin. Saatamme hyvinkin nopeasti tulla sen tilanteen eteen, että hyvinvointivaltion perusteita tulee muuttaa !!!
Suomessa tulee väistämättä eteen uudelleenjärjestelyjä eri tehtävien järjestämisvastuista. Tämä koskee niin valtiota, hyvinvointialueita, kuntayhtymiä, kuntia, yksityistä ja kolmannen sektorin toimijoita.
Vuonna 1990 kunnilla oli 265 lakisääteistä tehtävää, vuonna 2012 tehtäviä oli 535 ja vuonna 2019 lakisääteisten tehtävien määrä oli 700 kappaletta. Lakisääteisiä tehtäviä on karsittava ja keskityttävä vain oleellisiin tehtäviin. Nykymenolla kuntien eriytyminen jatkuu.
Kuntaliitosten aika on edessä – silloin ei enää 5 vuoden siirtymäajoista puhuta.
Kunnissa investointien mitoitus eli osuus menorakenteesta tulee olla kestävässä suhteessa tulevaisuudessa realistisesti oletettavaan tulokehykseen ja velanhoitokykyyn. Investointitalouden suhde käyttötalouteen tulee olla tasapainossa. Investoinnit tulee arvottaa – kannattaako panostaa kymmeniä miljoonia euroja epävarmaan parin kymmenen vuoden päässä mahdollisesti toteutettavaan hankkeeseen vai tulisiko vastaava summa panostaa sellaisiin hankkeisiin, jotka välittömästi parantaisivat kuntalaisten palveluita ja nostaisivat kaupungin palvelutasoa.
Niin valtion, kuntien kuin hyvinvointialueiden tulisi laatia taloussuunnitelmansa siten, että niissä valmistaudutaan mahdollisiin kriiseihin, toisin sanoen luodaan jo etukäteen puskureita velanoton välttämiseksi kriisitilanteissa. Siksi näiden toimijoiden tulee jatkaa systemaattisesti sopeuttamis- ohjelmaansa toimintamenojen pienentämiseksi – aina on mahdollisuus tehostaa ja parantaa toimintoja. Näin resursseja jää enemmän vastaamaan uusiin tehtäviin ja niiden haasteisiin.
Kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion tulee kehittää toimintaa vallitsevan ja tulevan epävarmuuden aikana varovaisuuden periaatteella mahdollisimman tasapuolisesti kaikki kansalaiset ja muut sidosryhmät huomioiden veronkorotuksia välttäen.