Onko pakkoruotsi tullut tiensä päähän?
Tänään oli sivistysvaliokunnan julkinen kuuleminen ns. pakkoruotsin poistamiseksi, ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla. Kansalaisaloitteen tekijät esittivät vapaaehtoisen ruotsinkielen opiskeluksi vahvoja perusteluja ja niin esitti puolustajatkin, riippuen keneltä kysytään.
Aloitteen tekijöiden mukaan Suomessa ei kaikilta osin sovelleta yhdenvertaisuuslakia. Yliopistosta ei valmistu ilman pakkoruotsia ja vastaavasti Ahvenanmaalla ei ole pakkosuomea. Uralla eteneminen ei saa olla ruotsinkielisyydestä kiinni kuten nyt on. Ruotsin kielen asemaa ei voi perustella perinteellä, koska maailma on muuttunut. Sadassa vuodessa tuttavuuden kasvu on kymmenkertaistunut teknologisin keinoin. Teknologinen kehitys ei ole ruotsin kielestä kiinni. Suomen viennistä 11% menee Ruotsiin, joten pakollinen ruotsi sivuuttaa 89% maailman markkinoista. Maailman valtakielten heikko osaamisen taso haittaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.
Parannusehdotuksiakin kuultiin, kuten alueellinen ratkaisu pakkoruotsin vaihtoehdoksi, (esimerkiksi Itä-Suomessa ja alueilla jossa ei ruotsia juuri puhuta). ”Ihmisiä laitetaan opiskelemaan kieltä jota ei haluta opiskella, tulokset eivät ole hyviä oppimisen kannalta. Monelle on vaikea oppia edes yksi kieli.” Heikki Orsila Vapaa Kielivalinta ry:stä
Pakkoruotsin kannattajien argumentteja esitti Paavo Lipponen, Markus Österlund ja Pekka Halberg.
”Kaikkien kielten opiskelu on hyödyllistä ja ruotsinkielen oppiminen tulisi nähdä sijoituksena. Ruotsin kielen oppiminen ei ole muista kielten opiskeluista pois. Ruotsinkieli rikastuttaa suomalaista kulttuuria ja luo tasa-arvoa. Ruotsin kielen osaaminen antaa kilpailuetua” (Pohjoismaissa kaupankäyntiin vaikka kauppakieli yleensä on englanti)
Lopputuloksena ruotsin kielen vaatimusten lieventämisen suhteen puolustajat esittivät, että ruotsin kielen opetusta tulee vahvistaa, jotta kaikille tarjotaan yhtäläiset mahdollisuudet työmarkkinoille Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Lisäksi vedottiin perustuslakiin kaksikielisyydestä.
Osaltani sain esittää asiantuntijoille kolmea kysymystä.
1. Voisiko ruotsinkielen vapaaehtoisuus näkyä edes lastenkasvatuksessa, sillä ei ole tavatonta, että ruotsinkielisissä kouluissa lapsia kielletään rangaistuksen uhalla puhumasta suomea keskenään, edes välitunnilla. ( Ei vastausta)
2. Virkamiesruotsi on pakollista kaikkialla Suomessa. Miksi sitten joitain Valtion laitoksia siirretään kielipoliittisin perustein ruotsinkielisiin kuntiin, kuten pääpoliisiasema Seinäjoelta Vaasaan. (Ei vastausta)
3. Voisimmeko siirtyä tulkkauksen käyttöön niiltä osin, jossa kunnissa ruotsinkielisiä on vähän tai ei juurikaan (edullisempaa yhteiskunnalle). (Suomalaisliiton vastaus; Olisi mahdollista ja edullista toteuttaa nykytekniikalla.)
Mitä julkisesta kuulemisesta jäi käteen? Ilmapiiri siitä, että ruotsin kieli ja asema suomalaisessa yhteiskunnassa on sen verran pyhä asia, ettei myönnytyksiä ole luvassa. Asian käsittely jatkuu asiantuntijakuulemisin valiokunnassa ja nähtäväksi jää, saadaanko valiokunnasta mietintö, joka tuodaan eduskunnalle äänestettäväksi.
Joka tapauksessa kansalaisaloite on merkittävä, sillä julkisessa keskustelussa arvioidaan ruotsinkielen pakko-oppimisen haitat ja hyödyt, eikä muutosvaatimusta voida enää vaientaa! Perussuomalaiset tulevat jatkamaan aktiivista politiikkaa sen suhteen, että ruotsinkieli vielä joskus on vapaaehtoista niin opiskelun kuin puhumisenkin suhteen.
Tekstin aiheet:
Pakosta vapaaehtoisuuteen on sivistyksen merkki kuin myös osa tulevaisuutta.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Pakkoruotsi on hyvä vaaliteema keväällä.lipponen on säälittävä Rkp juoksupoika.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Pakkoruotsi ei todellakaan ole hyvä vaaliteema, jos työttömyys koskettaa suoraan tai perheenjäsenen välityksellä melkein jokaista suomalaista. Jos haluamme maksaa sadan miljardin velat pois, niin tarvitaan yhteistyötä maan sisällä ja länsinaapurin kanssa. Tai ehkä tämä on tärkeämpi asia, en tiedä. Mannerheim puhui kymmentä kieltä ja suomen hän oppi näistä viimeisenä. Saanko kysyä onko Niikko käynyt edes armeijaa?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Saksalaista syntyperää oleva kosmopoliitti Mannerheim ei nyt taida oikein hyvin vääntyä pakkoruotsittajaksi. Hän sai sotilaskoulutuksensa Venäjällä Nikolain ratsuväenkoulussa, hankki sotilaskokemuksensa Venäjän sotarintamilla, oli Venäjän keisari Nikolai II:n venäläisen hovin venäläinen kenraali, oli naimisissa venäläisen kenraalintyttären Anastasia Arapovan kanssa, puhui venäjää kuin hevonen, kaatoi ryyppylasinsa Venäjän armeijan venäläiseen tyylin ja tavan mukaan piripintaan viinaa täyteen jne. Voimme ihan suoraan sanoa, että ilman Venäjää, venäjän kieltä ja venäläisyyttä ei Suomella olisi Suomen Marsalkkaansa Mannerheimia eli Marskia.
Ruotsi ja ruotsin kieli eivät olisi Suomelle Marskia halunneet eivätkä edes pystyneetkään ikinä tuottamaan.
On muuten mielenkiintoista, eikä kovinkaan ruotsalaista, että Marsalkka piti Venäjän keisariperheen valokuvaa yöpöydällään kuolemaansa saakka.
Sotiemme aikana Mannerheim ei antanut yhdenkään upseerinsa puhua ruotsia, mikäli läsnä oli yksikin suomenkielinen. Mannerheim oli etevä sotilas, taitava strategi ja hengen luoja. Mitä suomalaiset Suomen ja siinä sivussa myös Suomen selän takan lusmuilleen Ruotsin kahdessa kovassa ja verisessä sodassa pelastaneet ja varjelleet suomalaiset jermutkin olisivat alkaneet korsuissaan puhua, jos heidän ylipäällikkönsä olisi vain posmeltanut heille pakkoruotsia? Sellainen olisi ollut Suomen armeijan taistelumoraalille ja koko maalle ja myös Ruotsille kohtalokasta.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Siinä taas joku vähäälyinen perustelee pakkoruotsia mannerheimilla,venäjän armeijan kenraalilla:)
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Joo, meillä vähäälyisillä on tapana perustella pakkoruotsia juuri näin. Mannerheim saattoi olla Venäjän armeijassa ennen kuin Suomea oli olemassa, ja 49 suomalaista kenraalia oli upseereita Saksan armeijassa:
”Yhteensä 49 jääkäriupseeria sai kenraalin sotilasarvon, heidän joukossaan jalkaväenkenraalit Erik Heinrichs, Kaarlo Heiskanen, Taavetti Laatikainen, Armas-Eino Martola, Aarne Sihvo, Alonzo Sundman, Paavo Talvela ja Väinö Valve.”
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti