Valtionosuudet valuvat väärään taskuun.
Kuten edellisessä kirjoituksessani kävin läpi sitä kuntien tapaa leikata jopa 100 euroa omaishoidontuesta pakollisen oppivelvollisuuden perusteella, siitäkin huolimatta että Korkein hallinto-oikeus on useaan kertaan todennut sen laittomaksi ja näin velvoittanut kuntia olemaan leikkaamatta omaishoidontukea. Tätä kunnat eivät ole kuitenkaan noudattaneet vaan ovat jatkaneet laittomia toimiaan. Tämä herätti kiinnostukeni paneutua asiaan tarkemmin ja tutkia koko omaishoidon asiaa tarkemmin.
Koska omaishoito on osittain valtion rahoittamaa niin selvitin valtionosuuksien määrää sekä sen kehitystä, tutkin myös mittareita ja tilastointia jolla näitä valtionosuuksia seurataan Sosiaali- ja terveysministeriössä. Pyysin tietoja Kuntaliitosta sekä etsin lukemattomien toimijoiden verkkosivuilta tarkempia tietoja rahojen käytöstä. Jo alustava silmäys näihin tilastoihin osoitti kuinka härskiä ja suorastaan laitonta toimintaa kunnat harjoittavat pelkästään sen johdosta että ovat niin rahan ahneita.
Tutkin lukemattomia tilastoja ja raportteja, mutta omaishoitoon käytetty raha ei vain vastannut siihen tarkoitettua summaa. Rahaa tuntuu valuvan merkittäviä määrä johonkin mikä jäi hämärän peittoon. Avaan kuitenkin tätä kokonaisuutta hieman enemmän. Vuonna 2013 eduskunta hyväksyi, että valtionosuus omaishoidosta nostetaan 31% kokonaiskustannuksista. Valtionosuus oli tuolloin 10 miljoonaa euroa vuodessa ja näin kuntien osuus oli siis 22 miljoonaa euroa eli omaishoitoon käytetty kokonaiskustannus oli 32 miljoonaa euroa. Sittemmin valtionosuus on noussut raketin tavalla ja vuonna 2016 valtionosuus oli jo 75 miljoonaa euroa ja vuonna 2018 se kasvoi 95 miljoonaan euroon.
Koska tilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 2018 kaikkiaan 46 000 omaishoitajaa ja heidän mediaalipalkka oli 4704 euroa vuodessa. Koska valtionosuus oli samaisena vuonna 95 miljoonaa joka on 31% kokonaiskustannuksesta, eli kun summaan lisätää kuntien osuus niin kokonaiskustannus nousee hieman yli 300 miljoonaan euroon vuodessa. Omaishoitajille maksettu kokonaiskustannus oli kuitenkin noin 216 miljoonaa euroa vuodessa joka saadaan laskettua sillä kun mediaalipalkka kerrotaan omaishoitajien määrällä. Jo tällä pienellä laskutoimituksella nähdään että hieman yli 84 miljoonaa euroa on hävinnyt johonkin, vaikka se oli tarkoitettu omaishoidon kustannuksiin. Tämä oli vasta kuitenkin alkua.
Sosiaali- ja terveysministeriön teettämästä selvityksestä vuodelta 2018 käy varsin hyvin ilmi, että valtionosuuksien kehdentamista ei olla seurattu, koska tarvittavia järjestelmiä ei ole eikä niitä kunnilta ole vaadittu. Tämä tarkoittaa sitä, että mikään taho ei seuraa tosissaan mihin kunnat käyttävät korvamerkityt rahat, seurannaksi riittää vain usko siitä että raha löytää oikeaan osoitteeseen.
Tätä kokonaisuutta kun peilataan siihen tosiasiaan, että kunnat eivät myönnä omaishoidontukea kuin harvoille, siitäkin huolimatta vaikka kriteerit sen myöntämiselle olisivat täyttyneet. Tämä on kaikki on tehty mahdolliseksi sillä että valtion taholta ei asiaa seurata. Tämä kielteisten päätösten tehtailu on johtanut siihen että maahamme on syntynyt ryhmä joka tekee omaishoitoa ilman korvausta. Näitä palkatta omaishoitoa tekevia oli vuonna 2011 ( Terveystutkimus 2011 ) yhteensä 140 000 henkilöä. Tämä tilasto koskee vain ikäihmisten hoitoa tekeviä, joten luku on suurempi jos siihen lisätään lasten ja nuorten hoitajien määrä mutta siitä en löytänyt mitään tilastoa.
Omaishoito säästää keskimäärin vuodessa 23 000 euroa kun sitä verrataan laitoshoidossa olevan henkilön vuotuisiin kustannuksiin. Koska omaishoidettavia oli Suomessa vuonna 2018 yhteensä 46 000 henkilöä syntyi tästä säästöjä kunnille yhteensä 1,05 miljardia euroa. Vertailuna voidaan käyttää laskelmaa jolloin kaikki omaishoidettavat olisivat olleet laitoshoidossa jolloin siitä syntyneet kustannukset olisivat olleet noin 2,1 miljardia euroa vuodessa.
Koska asia ei ole näinkään yksinkertainen niin tähän jo kertyneisiin säästöihin pitää laskea he jotka joutuvat hoitamaan läheistään ilman omaishoitajan palkkiota. Eli omaishoidettava tuo kunnille säästöä 23 000 euroa vuodessa ja ilman korvausta hoitavien määrä oli 140 000 ja oletetaan että heistä jokainen hoitaa yhtä läheistään, eli tästä syntyy säästöjä peräti 3,2 miljardia euroa vuodessa. Koska tämä ryhmä tekee korvauksetta työtä niin lasketaan sekin vielä syntyneeksi säästöksi, eli omaishoitajan mediaalipalkka 4704 euroa vuosi kertaa tuo 140 000 on yhteensä 658 miljoonaa euroa. Toisin sanoen tämä ilman korvausta omaishoitoa tekevät tuovat kunnille säästöä vuodessa 3,8 miljardia euroa.
Koska omaishoito tuo säästöjä vuodessa 2,1 miljardia ja ilman omaishoidon korvausta tekevät tuovat säästöä 3,8 miljardia niin yhteenlaskettu säästö on peräti 5,9 miljardia euroa. Koska valtio ja kunnat varaavat omaishoitoon vuodessa 216 miljoonaa euroa ja sillä saadut säästöt ovat karkeasti laskettuna 5,9 miljardia euroa niin koko omaishoito järjestelmä ja varsinkin hylättyjen omaishoitopäätösten tehtailu on erittäin tuottoisaa bisnestä kunnille.
On varmasti aiheellista kysyä mihin kunnat käyttävät nämä omaishoidosta kertyneet säästöt? Olisiko aiheellista käyttää vaikka edes 10% (590 miljoonaa euroa) kertyneistä säästöistä heihin jotka palkatta läheisiään hoitaa, koska te kuntapäättäjät tehtailette säästöjä ihmisten terveyden kustannuksella.
Nico Ojala
nico.ojala72@gmail.com
Toimittaja blogisti
Kuntavaaliehdokas PS
Iniö
Tekstin aiheet:
Vantaalla tehtiin vajaa neljä vuotta sitten päätös olla antamatta kenellekkään sitä ”isointa” omaishoitajan palkkiota. Syy oli; kun niitä omaishoitajia on niin vähän? Eli jos on vaan vähän sellaisia omaishoitajie joille kuuluisi se isoin korvaus, varmaankin työtaakan ja vaikeuden mukaan, niin sitten sitä ei tarvitse antaakaan? Ei tainnut olla päättäjillä ihan kaikki muumit laaksossa. Demarit olivat päättämässä asiaa silloin.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kiitos Leena kommentista. Olen saanut paljon palautetta omaishoidon ongelmista viimeisen vuoden aikana, jotenkin tuntuu että ihmiset ajetaan omaishoitajiksi korvauksetta vain sillä että heidän omaiseltaan kielletään laitospaikka, tai vedotaan määrärahojen loppumiseen.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Hei. Kiitos Leena Lauren, vihainenkin. Tätä on suomen ”huusholli”, kun monen suomalaisen sydämen valtiaana on perkele. Evankeliumin: ”Musta-aukko”, on suuri Suomessa. Perussuomalaisia: kipeästi tarvitaan, valtakunnan asioita hoitamaan. Kiitos. Siunaten, Lasse.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Hei. Kiitos Nicokin. Sinulla on tärkeä tehtävä nyt, ja varsinkin sitten, kun Perssuomalaisista tulee vahva vaikuttaja saamaan asioihin, Totuuteen perustavat muutokset. Nythän täällä on ollut jo pitkään; perkelesydämiset ihmiset valtiollisten asioiden hoidossa. Kiitos. Siunaten, Lasse.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kiitos Lasse viestistä. Mikäli tulen valituksi kaupungin valtuustoon niin tulen ehdottomasti puuttumaan tähän ongelmaan.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Hei. Kiitos Nico. Hyvä. Kyllä sielunvihollis’ henkiset ihmiset pitäisi saada hallintapaikoilta syrjään. He eivät ole meidän Hyvän ja Rakastavan Isämme Tahdossa, vaan perkeleen tahdossa. Kiitos. Siunaten, Lasse.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Hei. Kiitos Micokin. Sinulla on tärkeä tehtävä nyt, ja varsinkin sitten, kun Perussuomalaisista tulee vahva vaikuttaja saamaan asioihin, Totuuteen perustuvat muutokset. Nythän täällä on ollut jo pitkään; perkelesydämiset ihmiset valtiollisten asioiden hoidossa. Kiitos. Siunaten, Lasse.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Hei. Kiitos Leena Lauren, vihainenkin. Tätä on Suomen ”huusholli”, kun monen suomalaisen sydämen valtiaana on perkele. Evankeliumin: ”Musta-aukko”, on suuri Suomessa. Perussuomalaisia: kipeästi tarvitaan, valtakunnan asioita hoitamaan. Kiitos. Siunaten, Lasse.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kunnat ohjaavat osan valtion korvamerkityistä rahoista aivan toisille momenteille kuin ne on alunperin tarkoitettu. Näin toimitaan mm. Marinin kotikaupungissa. Laillisia keinoja on useita esim. sisäinen hinnoittelu. Kiinteistöillä (vuokrat ym.) ja tietojärjestelmäpalveluilla rahastamalla kaupunki siirtää tulosta toiseen yksikköön. Tulosyksiköt ovat pakotetut (tai näennäiskilpailutuksen tuloksena) käyttämään kalliita kaupungin palveluja, vaikka usein saman saisi yksityisiltä toimijoilta edullisemmin ja laadukkaammin. Tämä taitaa olla rakenteellinen ”maan tapa” jokaisessa isommassa ja velkaisessa kunnassa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kiitos erittäin hyvästä kommentista. Kunnat tosiaan ”pesee” korvamerkittyä rahaa omistamiensa kiinteistöjen vuokralla, homma toimii siten että kunnan omistama yhtiö vuokraa tilat kunnan tilapalveluilta yli suureen hintaan ja näin raha muuttuu vuokratuloksi. Tästä on olemassa lukemattomia esimerkkejä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti