Eläketaakka ei uhkaa ketään
Useat lehdet otsikoivat 25.11.2020, että ”Pieniä ikäluokkia uhkaa raskas eläketaakka”.
Tilastokeskus ja Eläketurvakeskus toistavat jo vuosi sitten esillä ollutta sanomaa. Molemmat instituutiot ovat ulostulossaan unohtaneet tyystin eläkerahastojen varat, jotka ovat tällä hetkellä lähes 210 miljardia euroa (mrde).
ETK:n oma ennuste rahastojen kasvusta 3,35 %:n tuotolla vuosina 2020–2085 muodostuu siten, että varojen määrä vuonna 2050 on 564 mrde ja vuonna 2085 jopa 1 788 mrde. Laskelma on tehty siten, ettei tuotoista makseta eläkemaksuja. Jos sijoitustuotoista maksetaan vuodesta 2021 alkaen vuosittain esimerkiksi 3 mrde eläkemaksuja, niin eläkerahastojen varat ovat samalla korkoprosentilla vuonna 2050 noin 408 mrde ja vuonna 2085 noin 1 092 mrde.
Summa summarum. Toivoisin, että eläkeyhtiöt fuusioituisivat yhdeksi yhtiöksi, jolloin yhtiöiden hallintokuluissa säästettäisiin vuosittain satoja miljoonia euroja. Tämä ei tietenkään passaa ”hillotolpilla” istuville korkeapalkkaisille johtajille. Lisäksi toivon, että he tulevissa ulostuloissaan huomioisivat myös eläkerahastojen huikean vuosittaisen kasvun.
Tekstin aiheet:
Kauko , mitäs ne silleen toistavat , samaa asiaa jos ne ei pidä paikkaansa ?! Mihin ne sillä pyrkivät ??!
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Yrittävät ja ovat osin onnistuneetkin manipuloimaan tasavaltamme päättäjiä ja heidän valitsijoitaan. -Kake
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Ei monopolia yhdelle eläkeyhtiölle, mutta ehkä kolme voisi olla maksimi?
”’Suomessa ei ole korruptiota?” Ainakin lähellä sitä on, Eläkeyhtiöiden kilpailu yritysten ja heidän palkollistensa maksuista. Keinona firmoille annettavat edulliset lainat ja ”maksupalautukset”. Ei tyrkytetä moisia etuja palkanansaitsijolle, vaikka kyse on osittain heidänkin rahoistaan.
Ensiksi olisi saatava mahdollisuus jokaisen itse valita yhtiön, mihin hän haluaa maksunsa maksaa. Yritys voisi sitten maksaa omanosuutensa haluamalleen.
Lienee mahdollista yhdistää nämä maksut, ”digitalisaation mallimaassa”, siinä vaiheessa, kun eläkkeitä ryhdytään maksamaan.
Kukapa nyt ”hillotolpastaan” luopuisi? AY-liikkeen kellokkaat istuvat tässä jutussa täysi liikkumattomina. Ehkä seuraavissa ”seminaareissa” Lapin Kelomökeissä, keväthankien kimalluksessa, joku voisi ottaa asian esille?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Jos eläkeyhtiöiden hallintokulut ovat tällä hetkellä 500 miljonaa euroa vuodessa, niin kyllä fuusiointi olisi paikallaan. Kannatan Kaken ja ”Nimettömän” ajatuksia.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Eikö nämä eläkemiljardit ole sijoitettuna jossakin veroparatiisimaassa.Ja ovat vakuutena,jo otetuille valtionveloille,ja vakuutena että Suomi saa maailmanmarkkinoilta lähes 0%.tin korolla olevaa lainaa?Näin jostakin olin taannoin lukevani.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Nimimerkille ”Nimetön utelias” vastaan, etteivät Eläkeyhtiöiden rahastot ole valtionvelkojen vakuutena. Kertyneillä työeläkkeillä on Suomen Perustuslain suoja. Niihin voidaan kajota vain Perustuslain säätämisjärjestyksessä.
Mitä eläkevarojen sijoituskohteisiin tulee, niin lunttasin, kun en kaikkea ulkoa muista, Eläketurvakeskuksen sivuilta seuraavat tiedot:
Vuoden 2019 lopussa koko työeläkejärjestelmän sijoitusvarallisuus oli 215,4 mrd. euroa, josta 134,8 mrd. euroa oli yksityisalojen sijoitusvarallisuutta. Varoja oli sijoitettu seuraavasti:
• osakkeet 49,5 %
• joukkovelkakirjasijoitukset 25,9 %
• muut korkosijoitukset 7,8 %
• kiinteistöt 8,5 %
• hedge-rahastot 8,3 %.
******
Suomeen ja muualle euroalueelle sijoitettu osuus eläkevaroista on pienentynyt menneinä vuosina, ja euroalueen ulkopuolisten maiden osuus on kasvanut. Sijoituksista
• 23,4 % kohdistui Suomeen
• 18,6 % muulle euroalueelle ja
• 58,1 % euroalueen ulkopuolelle.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kauko!Se saattaa olla hyvinkin noin kun tuossa vastaus kommentissasi kerroit.Mutta jostain olin lukevinani,että kansainväliset lainoittajat antavat helpommin.Suomelle halpakorkoista lainaa,kun tietävät että Suomella on noin suuret eläkerahastot.Ja valtionvelka on toistaiseksi vielä pienempi rahastoihin verrattuna.Mutta entäs sitten,kun velkojen määrä alkaa ylittää 200miljardin rajan?Taitaa velkahanat mennä kiinni?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Nimimerkille ”Nimetön utelias”. Olen kanssasi samaa mieltä. Olen kesäkuussa 2018 kirjoittanut useisiin maakuntalehtiin samaisesta asiasta mm. seuraavaa:
Työeläkeläinen – valtiomme talouden kivijalka
Mielestäni on täysin kohtuutonta leimata ikäiseni eli yli 75 vuotiaat työeläkeläiset passiiviväestöksi ja verrata meitä huolettaviin lapsiin. Miksi? Siksi, että todellisuudessa olemme tälläkin hetkellä Suomen valtion taloudellinen kivijalka.
Tämä johtuu paljolta – työeläkeläisten kirosanasta – taitetusta indeksisitä, jonka avulla valtio on säilyttänyt erinomaisen luottoluokituksen kansainvälisten luottoluokittajien (Satandard & Poor`s, S & P, Moody`s ja Fitch) laskelmissa.
Taitetun indeksin ansiosta ovat yksityiset eläkeyhtiöt kasvattaneet eläkerahastot jo yli 202 miljardin euron suuruiseksi. Summa on lähes kaksi kertaa suurempi kuin valtion tämän hetkinen velka (104 Mrde).
Katso koko kirjoitus: http://www.tuupainen.net
Lähemmin: Arkistot (kesäkuu 2018) – Kake
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kauko!minä olen myös työeläkeläinen.Olen sinua n.5 vuotta nuorempi.Ja kyllä tuo indeksin taittaminen”kyrsii”minuakin todella lujaa.Pienellä eläkeellä täytyy kituuttaa,ja laskea tarkkaan että saa kaikki maksettua.Olen kyllä lukenut noita kirjoituksiasi koskien tätä taitettua indeksiä.Mutta nyt hiljan luin jostai muualta,että näitä eläkerahastoja käytetään ”härskisti” tavallaan vakuuksina luoton saannille.Vaikkakaan niitä ei ole voitu suoranaisesti vakuuksiksi kiinnittää.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti