Jo vuodesta 2003 alkaen niin uutisotsikot kuin itse istuvien hallituksien puheenvuorot ovat täysin identtisiä: hallituksen työllisyystavoite karkaa yhä kauemmas. Ei toteudu. Lähellekkään tavoiteltua määrää uusia työpaikkoja ei ole saatu syntymään jne. Hallituksen puheenvuoroissa toistuu vuodesta toiseen sama kaava ja odotetaan jotain muutosta syntyvän ? Jo kuollut isoisäni osasi opastaa minua, vaikka ei ollut kuin käynyt kiertokoulun: ”Virheen tekeminen on inhimillistä, mutta jos saman virheen toistaa, on se tyhmyyttä”. Minun on vaikea ymmärtää miten maan talouden pitäisi lähteä kasvuun jatkuvalla verotuksen kiristämisellä, ja kaikkinaisten tukien ja palvelujen leikkaamisella. Jatkuvat otsikot suurten yritysten irtisanomisista ja yt-neuvotteluista pitäisi olla konkreettinen esimerkki poliitikoillekin siitä miten kustannuksien leikkaamiseen ja vain seuraavan vuosineljänneksen tulokseen keskittyvä toimintamalli synnyttää kasvua. 

Mitä sitten pitäisi tehdä toisin ? Puheiden sijaan pitäisi oikeasti tukea yrittäjyyttä. Nyt tekojen sijaan annetaankin raippaa ja suositaan suuryrityksiä pienyrittäjien kustannuksella. Aloittelevalta yrittäjältä vaaditaan heti aloitusvaiheessa täysin arvioihin perustuvien tuloslaskelmien pohjalta maksuja etukäteen, kun suuri(n) osa alkavista yrittäjistä ei pysty itselleen ensimmäisen vuoden aikana palkkaa maksamaan lainkaan. Omasta tai lainatusta rahapussista pitää kuitenkin pystyä pönkittämään verottajan ja eläkekassojen pohjattomia kirstuja, vaikka oma tulos olisi tappiollinen. Miksi yrittäjänä ei saa itse päättää millaisilla sijoituksilla omien eläkepäiviensä toimeentulon turvaisi vaan eläkesäätiöille on suotu avoin shekki lakisääteisesti pakottaen yrittäjän maksamaan itselleen yrittäjäeläkemaksua? Entä sitten alv:n nostopuheet ? Kun tuote tai palvelu kallistuu kuluttajalle, tämäkin johtaa harmaaseen talouteen, koska ei vain kysyntä laske vaan kaikki yrittäjän tarvitsemat tuotteet ja palvelut nostavat kustannuksia. Ja eikö maailman korkein ajoneuvovero jo itsessään olisi riittävä työvoiman liikkuvuuden ja palvelujen äärelle kulkemisen haaste tässä maassa, pitääkö sitä täydentää maailman korkeimmalla polttoaineverotuksella? Veroja verojen päälle, eikä lisääntyneet asetukset, säädökset ja byrokratia ainakaan tuo mitään muutosta parempaan. Viimeisten tilastotietojen mukaan yritystuet ovat pienentyneet, vaikka varsinaiset suorat tuet ovat nousseet, mutta rahoitus- ja lainananto ovat vähentyneet. Ja uusimmasta hallitusohjelmastahan saimme lukea mihin nämä suorat tuet tulevaisuudessa menevät, eivät ainakaan aloitteleville pk-yrityksille.

Työ-ja elinkeinoministeriön julkaisun mukaan starttirahaa maksetaan vuosittain n. 37 miljoonaa Euroa. Samaan aikaan kului Kelan tilastojen mukaan työttömyyden suoriin korvauksiin (peruspäiväraha, työmarkkinatuki sekä kassojen ansiopäivärahat yhteensä) viime vuonna noin 4 miljardia Euroa. Ei siis tarvitse olla kovinkaan nero, kun hoksaa, että myös talouden vinkkelistä kannattaisi houkutella massoja sohvalta omaa toimeentuloa ja työpaikkoja luomaan? Nyt ei ansiosidonnaisella päivärahalla olevan ainakaan kannata yrittäjäksi alkaa, kun päiväraha katkeaa heti vaikkei oman liiketoiminnan onnistumisesta ole mitään takeita. Tämä myös ruokkii harmaata taloutta. Uskon, että ns. pimeät työt vähenesivät, jos sen saman päivärahan samalta 500 päivältä saisi tukena siitä huolimatta vaikka alkaisi yrittäjäksi. Työ- ja elinkeinoministeriönverkkosivuilta löytyy Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020, jossa käydään läpi asetettuja kestävän kasvun ja työn tavoitteita sekä niihin liittyviä EU:n rakennerahastoja joista käytännössä valtio voi hakea merkittävän osan kuluistaan EU:n tukina takaisin. Työllisyys- ja työvoiman liikkuvuus – osion tavoitteissa valtio on määritellyt tärkeimmiksi kohderyhmiksi alle 30-vuotiaat ja yli 54-vuotiaat. ”Toimenpiteiden välittöminä vaikutuksina tavoitellaan, että alle 30-vuotiaista osallistujista 30 % työllistyisi ja yli 54-vuotiaista osallistujista 23 % työllistyisi ESR-hankkeen myötävaikutuksella.” Tämänkin tavoitteen osalta yrittäjyys ja pienyrittäjille lisätyövoiman palkkaaminen on mielestäni mahdollisuus tavoitteen toteutumiseen.

Työvoiman palkkaus pienyrittäjälle pitäisi tehdä houkuttelevaksi, sillä suuryritykset vain vähenevät maasta. 

http://tilastokeskus.fi/til/syr/2012/syr_2012_2013-11-28_tau_001_fi.html

Suomessa on tällä hetkellä noin 320 000 pientä yritystä, jotka työllistävät noin 700 000 työntekijää. Yrityksillä on varmasti bisnesidea, ja vaihteleva määrä kasvunnälkää. Kuitenkin lisäväen palkkaus on ehkä suurin ja tällä hetkellä riskialttein päätös minkä yrittäjä tekee, sen jälkeen kun ylipäätään on päättänyt yrittäjäksi ryhtyä. Tulevaisuus kun ei oikein ruusuiselta tällä hetkellä näytä, vaikka kuinka olisi uskoa. Omasta palkastaan voi ja joutuukin usein joustamaan jos ei kassavirta siihen anna myöten, mutta palkatulta työvoimalta ei tätä joustoa voi odottaa. Jos päättäjät lähtisivät tarjoamaan oikeanlaisia porkkanoita näille yrittäjille, kun kasvuhalua varmasti kuitenkin suurimmalla osalla on, saataisiin suhteellisesti hyvinkin pienillä tuilla varmasti luotua työpaikkoja. Matemaattisesti laskien, jos vaikka joka kolmas näistä yrityksistä palkkaisi yhdenkin työntekijän, olisi tähän maahan synnytetty yhtäkkiä yli 100,000 työpaikkaa!