Tällä hallituskaudella on tehty poikkeuksellisen paljon päätöksiä lainsäädäntöön kriminaalipolitiikassa ja maahanmuuton kiristyksissä.

Oikeusministerin vastuulla on n. 180 hallitusohjelmakirjausta ja näistä n. 120 on omia lakihankkeita. Määrä on todella suuri ja oikeusministeriön mukaan se kertoo siitä, että edelliset hallitukset jättivät kriminaalipolitiikan ja maahanmuuttopolitiikan pitkälti koskemattomaksi lainsäädännön osalta.

Vielä on kuitenkin lisää lakihankkeita käsiteltävänä ja valmisteilla tällä hallituskaudella.

Perussuomalaisten ministereiden johdolla rikosten tekemisestä tulee rangaistavampaa, uusia rikosoikeudellisia ilmiöitä on kirjattu lakiin, vankilapaikkoja on rakennettu lisää ja poliisin määrää on kasvatettu kohti 8 000 poliisin tavoitetta.

Katujengi-ilmiö on tämän hallituskauden aikana tunnistettu ja sen osalta lainsäädäntöä on kiristetty, kuten luvattoman aseen kantaminen julkisella paikalla, rikoksen tekeminen osana rikollisjoukkoa, nöyryyttämistarkoituksessa tehty väkivalta ja alle 15-vuotiaan käyttäminen rikoksen välikappaleena.

Perussuomalaiset ovat olleet keskeisessä roolissa ajamassa näitä lakeja läpi ja niiden odotetaan vahvistavan suomalaisten turvallisuutta.

Naisten sukuelinten silpomisesta rangaistaan aiempaa ankarammin ja se säädettiin erilliseksi rikokseksi. Pakkoavioliiton rangaistavuutta on selkeytetty ja myös lapsipornon hallussapidon rangaistuksia ollaan kiristämässä. Tappo ei myöskään enää vanhene, ja rikollinen voi olla ensikertalainen vain kerran.

Rikollisuuden ja maahanmuuton yhteydestä käydään keskustelua myös tilastojen valossa. Kelan tilastojen mukaan vieraskielisten osuus perustoimeentulotuen saajista oli 29,5 prosenttia vuonna 2024, kun se vuonna 2017 oli 19,4 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan suomalaistaustaisten rikosepäiltyjen määrä väheni 13,2 prosenttia vuonna 2024, kun ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen määrä samaan aikaan kasvoi 13,7 prosenttia.

Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ja vanha maahanmuuttopolitiikka eivät kulje käsi kädessä, mikä näkyy tilastoissa.

Suunta on onneksi muuttunut ja suomalaisen kansalaisen oikeustaju on yhä useammin siirtynyt lainsäädäntöön tämän hallituskauden aikana. Työ ei ole kuitenkaan vielä valmis ja vaatii todennäköisesti perustuslaillisia muutoksia erityisesti sosiaaliturvan osalta.

Suomalaisen sosiaaliturvan tulisi kuulua ensisijaisesti suomalaisille.

Ulkomaalaisten rikollisten karkottaminen kotimaihinsa on ollut perussuomalaisten pitkäaikainen tavoite ja se etenee myös EU-tasolla. Euroopan parlamentti hyväksyi 2026 EU:n uuden paluuasetuksen, joka mahdollistaa niin sanottujen paluukeskusten perustamisen EU:n ulkopuolelle kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille.

Suomi selvittää parhaillaan muiden pohjoismaiden kanssa yhteisen paluukeskuksen perustamista. Tämä on merkittävä käänne koko EU:n maahanmuuttopolitiikassa, jota perussuomalaiset ovat ajaneet jo vuosia.

Kaikki nämä lainsäädännön kiristykset osoittavat, että Perussuomalaiset ovat olleet keskeisessä roolissa ajamassa suomalaisten etua.

Mikäli seuraava hallitus on väriltään punavihreä, on syytä seurata tarkkaan, mitä näistä lainsäädännöistä lähdetään purkamaan ja millä perusteella.