SDP:n ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiö julkaisi raportin ”Suo, kuokka ja maataloustuet”, jossa esitetään, että suuri osa Suomen maataloustuista on ympäristön kannalta haitallisia.

Raportin kirjoittaja toteaa suoraan, että osa kansallisista tuista ohjaa tuotantoa pohjoisemmaksi, missä päästöt tuotettua yksikköä kohden kasvavat. Tämä on rauhallisesti muotoiltu lause mutta sen looginen seuraus on raju ja ilmeinen.

Onko pohjoinen maatalous tehottomuutta, jota tuemme turhaan?

Tulkitsen, että SDP:n ajatuspaja haluaa lakkauttaa pohjoisen maatalouden ja ilmaisee sen varovaisen hienovaraisesti, vaikka raportti ei sitä suoraan vaadi.

Miksi ei pyritä pohjoisen maatilojen päästövähennyksiin sen sijaan, että ne ajetaan alas?

Raportin mukaan päästöjen pääasiallinen lähde on maatalouden sisällä, koska turvepellot kattavat vain noin 11 prosenttia peltoalasta mutta aiheuttavat noin 60 prosenttia maatalouden päästöistä. Mitä siis tilalle?

Turvepelto ei muutu päästöttömäksi metsäksi yhdessä yössä poliittisella päätöksellä, vaan se muuttuu hylätyksi, tuottamattomaksi maaksi, jonka ympärille rakennettu maaseutuyhteisö, palvelut ja perheviljelmät katoavat. Tämä on saman logiikan jatkumoa, joka on tyhjentänyt Kainuuta jo vuosikymmeniä. Päätökset tehdään pääkaupunkiseudulla ja seuraukset kannetaan täällä.

Vaihtoehtoisesti meidän tulee siirtyä kohti kontrolloidun ympäristön teollista maataloutta, joissa kasvuolosuhteet säädellään tarkasti, robotiikka hoitaa istutuksen, korjuun ja lajittelun, ja tekoäly optimoi kasvatusolosuhteet reaaliajassa kullekin kasvilajille. Tällainen tuotanto on irrotettu kasvukaudesta kokonaan.

Vilja ja öljykasvit eivät siirry hallituotantoon lähivuosina taloudellisista syistä ja tämä ei muutu ennen merkittäviä teknologisia ja jalostuksellisia läpimurtoja. On kuitenkin vaihtoehtoja tilalle tai rinnalle.

Todellinen lisäarvo ja tuonninkorvaus löytyvät korkean jalostusasteen erikoiskasveista. Tuorevihannekset, yrtit, lääke- ja kosmetiikkateollisuuden raaka-ainekasvit voisivat olla mahdollisia. Täydennysvalkuaisrehun osalta omavaraisuusaste on vain 27% ja huoltovarmuuden osalta kriittinen.

Konkreettinen malli löytyy Puolasta, jossa Vertigo Farms on osoittanut, että pieni tila riittää. Yritys kasvattaa 11 000 kasvia 300 neliömetrin alalla nelimetrisillä hyllyrakenteilla, mikä vaatisi sata kertaa suuremman alan perinteisellä viljelyllä. Tätä kehitystä on jo tapahtunut Kainuussa.

Pohjoisen maatalous tulisi nähdä päästöongelman sijaan teknologisena alustana.

Otetaan maataloustuet maaseudun modernisointiin ja kehitetään pohjoista elinvoimaiseksi malliksi koko Suomelle. Tätä kehitystä on jo tapahtunut Kainuussa ja maakunnastamme tulee olla ylpeä jo nyt saavutettujen asioiden myötä.

Kainuun ammattiopiston Seppälän yksikössä Kajaanissa sijaitsee maailman pohjoisin moderni vertikaaliviljelylaitos, joka toimii merkittävänä tutkimus- ja kehitysalustana.