Hyvillä mainoksilla voi saada houkuteltua lisää ulkomaista työvoimaa Suomeen. Mutta yhtä lailla pitäisi pitää huolta, että mainostus ja lupaukset eivät ole vain puhetta, kuten tähän saakka on ollut.

Vuonna 2012 työttömyyden koettelemasta Espanjasta houkuteltiin n. 50 nuorta hoitajaa Suomeen. Mutta alle vuoden kuluttua moni oli paennut takaisin kotiin – osa sai Lontoosta työtä paremmalla palkalla.

Monet suomalaiset hoitajat ovat vaihtaneet alaa tai muuttaneet ulkomaille, koska Suomessa työolot ovat olleet kurjat ja palkka ei ole ollut kilpailukykyinen. Jos työoloja ja palkkausta ei saada kuntoon kotimaisen työvoiman alalla pitämiseksi, niin kuinka se onnistuu muidenkaan kohdalla?

Ulkomaalaisten rekryä tutkinut professori Pirkko Pitkänen: ”Moni hoitaja ei jää pysyvästi Suomeen. Koulutushukan lisäksi hoitajien rekrytointi ei pidemmän päälle helpota työvoimapulaa, jos hoitajat eivät viihdy Suomessa.”

Nyt vihervasemmistosta toivotaan lisää virkamiehiä valvomaan tuontityövoiman työoloja, lisää opastajia ja lisää koulutusta. Toivotaan verorahaa ulkomailta ostetun työntekijän perheenyhdistämiseen, kotoutustoimiin ja muuhun hyvinvointiin. Vaaditaan tuotavaksi perheen lisäksi sisarukset ja isovanhemmat sekä tietysti myös puolison sisarukset ja isovanhemmat. Yksi työntekijä tuo perheen lisäksi 10 sukulaista, jotta hän varmasti kotoutuu. On niin arvokkaat työntekijät kyseessä, että nyt pitää laittaa kaikki rahat peliin! – huudellaan vihervasemmistosta.

Vaaditaan lisärahaa työolojen parantamiseksi sekä eettisesti kestävien työolojen ja työsopimusten noudattamisen valvomiseen, jotta arvokkaat maahanmuuttajat viihtyisivät työssään. Mutta suomalaisten työntekijöiden hyvinvointiin ei taaskaan haluta panostaa senttiäkään, jotta he viihtyisivät työssään paremmin eivätkä haluaisi vaihtaa alaa tai muuttaa pois.

Suomalaiset hoitajat ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä ja moni on vaihtanut ammattia tai maisemaa. Vaan kun arvokkaasta maahanmuuttajasta tulee Suomessa asuva tai jopa suomalainen, ei hänkään täällä luultavasti viihdy, jos ei täällä jo asuvista suomalaisista haluta pitää huolta. Kalliiksi tulee jatkuva ulkomaisen työvoiman ostelu ja koulutus – ja sitten saamme katsella, kun hekin jatkavat matkaa parempiin töihin.

Ulkomaalaisten rekryä tutkinut professori Pirkko Pitkänen: ”Lähihoitajapula pitäisi ratkaista nostamalla palkkoja ja panostamalla työolosuhteisiin niin, että lähihoitajat pysyisivät työssään ja palaisivat toisista tehtävistä.”

Jos kotimaisista hoitajista olisi huolehdittu samalla tarmolla, ei hoitajapulaa edes olisi. Harmillista, kun vasta maahanmuuttaja on riittävän arvokas, että hänen hyvinvointinsa kiinnostaa. Suomalaisella hoitajalla ei taida olla samanlaista arvoa? Ainakin pieni eriarvoisuuden tunne tässä syntyy.