Suomi osallistui NATOn parlamentaarisen kokoonpanon kokouksiin Sofiassa 25.-27.5.2024. Suomen NATOn parlamentaarisen yleiskokouksen valtuuskuntaa johti puheenjohtaja Tomi Immonen (ps) ja siihen kuuluivat Jukka Kopra (Kok), Mikko Savola (kesk) ja Mika Kari (SDP)

Kokouksen aikana haettiin poliittista yhtenäisyyttä useisiin päätöksiin ja päätöslauselmien muun muassa koskien Ukrainan tukemista ja jäsenyysprosessia Natoon. NATOlla on vahva tahto,on että Ukraina on tulevaisuudessa NATOn jäsen. Luonnollisesti Venäjän hyökkäyssota on saatava päätökseen ennen sitä.
Toinen erityisen merkittävä asia, joka nousee myös esille NATON huippukokouksessa Washingtonissa heinäkuun alussa on NATOn yhtenäisyyden korostaminen ja sen vahvistaminen. Tuossa huippukokouksessa on kyettävä osoittamaan erityisesti Venäjälle päätöksien ja keskustelujen kautta, että Nato on vahva ja yhtenäinen.

Kevätistunnossa puhunut NATOn pääsihteeri Jens Stoltenberg muistutti myös, että 75 vuoteen ei vihollinen ole hyökännyt jäsenvaltion alueelle panssarivaunulla, joka osittain alleviivaa sitä että NATO on onnistunut tehtävässään toimia rauhan organisaationa – sotien ennaltaehkäisyn puolesta. Siinä mielessä NATO on toiminut hyvin nimenomaan rauhan organisaationa, sotien ehkäisijänä, koska tarkoitus on estää sotia – ei voittaa niitä.

Valtuuskunnan puheenjohtaja Immonen ilmoitti puheenjohtajiston kokouksessa, että Suomi on valmis järjestämään NATON parlamentaarisen syysistunnon Suomessa vuonna 2027. Tämä ilmoitus otettiin puheenjohtajiston kokouksessa vastaan raikuvin suosionosoituksin. Yhdessäkään kokouksessa ei ole tapahtunut aikaisemmin sitä, että puhuja joutuu keskeyttämään puheensa kolmeen kertaan suosionosoitusten vuoksi, kertoo Immonen. Tämä lämmin ja vilpitön tapa osoittaa Suomelle kunnioitusta hiukan yllätti Immosen. Suomen rooli ja esiintyminen NATO PA:n kokouksissa on ollut vahva ja muiden maiden vastaanotto on ollut erittäin kunnioittava ja ystävällinen sekä aidosti sellainen, kuvailee Immonen.

Ilmoituksensa perusteella Suomi on siten sitoutunut järjestämään tähän mennessä suurimman kansainvälisen kokouksen Helsingissä loka-marraskuussa 2027. Epäviralliset ja alustavat keskustelut kokouksen järjestämisestä käynnistyivät NATO PA:n kokouksessa Tallinnassa maaliskuussa ja johtivat siihen, että Eduskunta teki päätöksen asiassa ja varasi siihen tarvittavat resurssit. Täysjäsenyyttä Natossa ei toteuteta ”kirjekurssilla”, vaan se edellyttää aitoa vastuunkantoa ja uskottavaa osallistumista organisaation toimintaan, toteaa Immonen.

Kokouksessa katsottiin myös tulevaisuuteen ja toteutettiin ensimmäinen tapaaminen Kanadan ja Ruotsin delegaatioiden kanssa, ajatuksena luoda yhteistyöverkosto jonka tärkeimpänä asiana olisi edistää Arktisen alueen turvallisuutta NATOssa. Osallistujiksi edellä mainittujen lisäksi suunniteltiin kutsuttavan Iso-Britannia, Islanti, Tanska, Grönlanti ja Norja.
NATOn parlamentaarisessa kokoonpanossa on jo olemassa oma verkostonsa jonka tehtävänä on seurata ja kehittää turvallisuutta Välimeren alueella, Pohjois-Afrikassa ja Etelä-Euroopassa. Mainitun alueen turvallisuusongelmat konkretisoituvat yllättävän nopeasti Euroopassa ja Suomessa pakolais- ja siirtolaisongelmina.
Arktisen alueen turvallisuus tulee olemaan jo lähitulevaisuudessa merkittävä asia, koska Venäjä ja Kiina ovat lähteneet liikkeelle saadakseen vaikutusvaltaa alueelle sekä strategisen sijainnin, että myös alueen luonnonvarojen vuoksi. Saman asian nosti kokouksessa esille myös NATOn pääsihteeri Jens Stoltenberg. Konfliktin vaara Arktisella alueella kasvaa samalla tavalla kuin Taiwanin merialueilla, jossa Kiina jo osoittaa voimaansa kansainvälisistä sopimuksista piittaamatta. Kiinan selän takana Venäjä varmistelee myös asemiaan ja pyrkii palauttamaan Arktisella alueella muualla menettämäänsä valta-asemaa, arvioi Immonen.

Kokouksen aikana valtuuskunnan puheenjohtaja tapasi myös Moldovan delegaation johtajan, Radu Marianin joka antoi avoimen kuvan Moldovan ja Transnistrian nykyisestä tilanteesta ja Venäjän vaikutusvallasta alueella. Moldovan vahva historia ja suhteet Romaniaan tuovat toisaalta vakautta, mutta myös jakavat kansaa, kuten myös suhtautuminen Venäjään. Poliittinen ilmapiiri ei ole täysin yksimielinen kun kysytään suhtautumista NATOn tai EUn jäsenyyteen, vaikka jäsenyys nähdään Euroopan köyhemmissä maissa turvallisuuden tuojana ja antaa mahdollisuuden ulkomaisille investoinneille. Tämä sama taloudellisen tuen hakeminen ja turvautuminen länsimaisten maiden taloudelliseen tukeen on korostunut kaikilla kokousmatkoilla eteläisessä Euroopassa, toteaa Immonen.

Kokouksen aikana valtuuskuntien johdolle tarjottiin tilaisuus tutustua sotilastukikohtaan Novo Selon koulutustukikohdassa. Tukikohtavierailu oli hyvä esimerkki NATOn aidosta pyrkiumyksestä tehdä vahvaa yhteistyötä ja vahvistaa liittoumaa. Tukikohdassa on kaksi mekanisoitua komppaniaa joiden tukena on noin puolen kymmentä joukkueen kokoista tukijoukkuetta. Kokoonpanossa on yhdeksän kansallisuutta ja sen tärkein tehtävä on kouluttaa noin puolen vuoden koulutusjakson aikana yhteisiä toimintatapoja osallistujamaille ja mm. harjoitella NATOn toiminta- ja johtamistapoja.
Kalustoesittelyssä oli nähtävissä Nato-maiden omaa puolustusteollisuutta, joita osallistuvat maat käyttävät myös omissa valtioissaan.