Yhteiskunnassa mikään ei ole pettänyt pahemmin kuin sijoitus- ja hoitopaikkojen valvonta.

Valvomattomuus on johtanut väärinkäytöksiin ja suoranaisiin laittomuuksiin sekä lastensuojelussa että vammaisten- ja vanhusten hoitolaitoksissa. Lapsia on mm. riisutettu alasti henkilökunnan edessä, rangaistu eristämisellä, harrastusten epäämisellä tai omaisuuden takavarikoinnilla. Vammainen poika puolestaan oli päivät teipattuna tuoliin ja yöt kuormaliinoilla kiinni sängyssä. Vanhustenhoidossa toistuvien puutteiden ja laiminlyöntien on puolestaan epäilty johtaneen jopa ennenaikaisiin kuolemiin.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin vuonna 2018 teetttämissä yllätystarkastuksissa lastensuojelulaitoksiin paljastui paljon laittomia toimintatapoja. Tarkastuksia tehtiin vain 3,5 % eli seitsemääntoista yli viidestäsadasta laitoksesta. Pienestä otoksesta huolimatta seurauksena oli läjäpäin huomautuksia lasten ja nuorten epäasiallisesta kohtelusta ja yksi laitoksista suljettiin.

Valviran, eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin toteuttama valvonta perustuu pääosin tehtyihin kanteluihin. Tarkastusten määrä on nykyään lisääntymässä, kun nuoret ovat rohkaistuneet ilmoittamaan kohtelustaan. Näistä kanteluista hälyttävä määrä noin 70-80 prosenttia osoittautuu aiheellisiksi. Lasten, vanhusten ja vammaisten kohdalla ilmoitus jää usein omaisten vastuulle – jos hänellä sellaisia on. Yksinäisen etua ei valvo kukaan.

Mutta oikea valvonta ei voi olla ainoastaan kanteluiden varassa. – Eihän?

Sosiaali- ja terveyspalveluiden valvonnasta kunnissa ovat vastanneet johtavat virkamiehet, toimialueella aluehallintovirasto ja valtakunnallisesti Valvira. Toimeksiantosuhteisten lasten-, vanhusten- ja vammaisten perhehoidon valvonta on yksinomaan kuntien sosiaalityöntekijöiden vastuulla. Valvira on todennut, että valvontaresurssit ovat Suomessa Pohjoismaiden pienimmät.

Omavalvonnalla puolestaan pyritään varmistamaan tehtävien lainmukainen hoito ja sopimusten noudattaminen sekä kunnallisessa että yksityisessä palvelutuotannossa. Jostain syystä itse olen kriittinen näiden valvontatehtävien oikeellisuudesta ja kirjausten vilpittömyydestä. Väärinkäytöksiä on paljastunut. Tarvitaan ulkopuolista tarkastusta ja mielellään yllätyksellisesti.

Siirryttäessä hyvinvointialueelle vuoden alussa on hyvääkin tiedossa. Aluevaltuutetuista koostettu asiakaskokemusjaosto vastaa niin omien kuin yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien kokonaisvalvonnasta ja raportoinnista. Ainakin valvonta paranee.

Asiakaskokemusjaosto vastaa myös palvelujen tasapuolisen saatavuuden ja laadun seurannasta, asiakaspalautejärjestelmän järjestämisvastuun linjauksista ja kehittämisestä sekä asukkaiden aloitteiden ja palvelupalautteiden käsittelystä.

Asiakaskokemusjaoston nimenomaisena tehtävänä on saada asukkaiden ääni kuuluville. Olen onnekas ja etuoikeutettu, kun pääsin tähän ryhmään.