Perussuomalaiset

Thomas Kämper

Leipäjonot, kansallinen häpeäpilkku – Vantaallakin

Joku on viisaasti sanonut, että leipäjonossa on vain yksi ongelma – sen olemassaolo. Olen ollut mukana vapaaehtoisena ruokajaoissa useita vuosia Vantaalla mm. Myyrmäessä, Koivukylässä, Korsossa ja Havukoskella. Länsi-Vantaalla Myyrmäessä tehdään ensiluokkaista vapaaehtoistyötä, mutta esimerkiksi keski-Vantaalla ei ole lainkaan ruoka-apua. Olen huomannut ruoka-avussa monia epäkohtia vuosien saatossa. Lähtökohtana ko. toiminnan laillisuuden ja tehokkuuden kannalta tulee olla tuen oikein kohdentaminen, toiminnan läpinäkyvyys ja tilitys.

Suomessa on n. 200 000 ihmistä, jotka eivät tällä hetkellä selviä ilman ruoka-apua. Luku on pikemminkin kasvussa kuin laskussa. Asukaslukuun suhteutettuna Vantaan osuus ruoka-avun tarvitsijoiden suhteen on reilut 8 000 ihmistä, joista reilut 8 000 ihmistä on liikaa.

Tuhannet Suomea rakentaneet ihmiset joutuvat jonottaen kerjäämään ruokansa leipäjonoissa. Ruoka-avun tarvitsijoista on n. 40 % eläkeläisiä. Heidän joukossaan on sekä pienellä takuueläkkeellä ponnistelevia vanhuksia että sairaus- ja työeläkkeellä olevia nuoria. Ruoka-apua tarvitsevat sekä lomautetut että työttömät. Pitkissä, kiemurtelevissa ruokajonoissa näkee naisia, miehiä, eläkeläisiä, lapsiperheitä muiden yhteiskunnan rattailta pudonneiden lisäksi.

Koronariisin takia ruoka-avun tarve on suorastaan räjähtänyt käsiin eikä ruokaa riitä kaikille. Joissakin kaupungeissa ruoka-avun tarve on jopa kaksinkertaistunut vuoden 2020 aikana. Mikähän mahtaa olla todellinen tilanne Vantaalla?

Kirkko ja muut yhteisöt ovat olleet aktiivisia ja edelläkävijöitä tässä toiminnassa, yhteiskunnan sosiaaliturvaa täydentävänä järjestelmänä, vaikka se ei sinänsä kuulu niiden varsinaiseen tehtävään. Suomessa on yli 1000 järjestöä ja muuta toimijaa, jotka jakavat ruoka-apua. Kirkkopalvelut avasi 28.1.2020 sivuston:www.ruoka-apu.fi, jossa lähes 400 toimijaa ilmoittaa jakeluista.

Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan lehtori Tuomo Laihiala on tutkinut laajasti tätä yhteiskuntaa piinaavaa ongelmaa. Laihialan mukaan hyväntekeväisyys-toiminnassa kukaan ei takaa kenellekään yhtään mitään. On täysin sattumanvaraista, millaista ruokaa ja miten paljon sitä lahjoitetaan. Ruoka-apu on siis riittämätöntä ja sattumanvaraista. Ruokakassin sisältö vaihtelee sekä paikkakunta- että päiväkohtaisesti.

Vantaan kaupungin toiminnassa ko. ongelman lieventämiseksi ja ihmisten ahdingon helpottamiseksi on paljon toivomisen varaa. Ruoka-avun tarvetta voitaisiin vähentää paikallistasolla mm. parantamalla sosiaaliturvaa ja tarjoamalla kohtuuhintaista asumista. Valtakunnallisesti vahvistamalla kansalaisten ostovoimaa/maksukykyä: veroa maksettaisiin vain 1000 euroa ylimenevästä osuudesta, koska näin sekä arvonlisäverosta valtio saisi sen oman osuutensa että kansalaiselle elämä maistuisi sitten hitusen paremmalta.

Leipäjonot Vantaallakin on hyvin huolestuttava ilmiö. Suuri joukko joutuu turvautumaan niihin selviytyäkseen hengissä eikä näköpiirissä ole muutosta parempaan. Koronakriisin kerrannaisvaikutukset: konkurssit ja irtisanomiset, joita on vielä tulossa lisää, vahvistavat tätä kehitystä. Pahinta ei olla vielä edes nähty.

Hyvinvointivaltio Suomi, joka ylpeilee eri vertailu-mittausten kärkipaikoilla, on saanut pyyhkeitä Euroopan neuvostolta perusturvan alhaisesta tasosta. Kehuskelemme olevamme maailman onnellisimpia ihmisiä. Näyttää siltä, että tutkijat ovat jostain syystä ohittaneet kyselylomakkeineen leipäjonot.

Usein ruoka-apuun on liittynyt voimakas häpeän leima. On väärin leimata ruokajonoissa hätää kärsivät ihmiset. Siellä ei kukaan ole huvin vuoksi. Jos jollekin pitää asettaa häpeän leima, niin se kuuluu kuntapäättäjien itsensä otsaan.

Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Ja sillä on vielä matkaa tulla Suomen onnellisimmaksi kunnaksi. Rahasta se ei ole kiinni. Yhteiskunnassa on aina löytynyt rahaa hyviin kohteisiin. Kysymys on tärkeysjärjestyksestä ja poliittisesta tahdosta.

PS-kuntavaaliehdokas 515

Thomas Kämper

Uusimaa

Vantaa

Tekstin aiheet:

Osallistu keskusteluun!


12 kommenttia
Nimetön
#1

Kommunistit keskittävät äänensä demareille, jolloin päättäjä on kommunisti, vaikka kansa olisikin eri mieltä. Ruokajonoja riittää niin kauan, kuin demarit ovat politiikassa mukana.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Lasse Hietanen.
Iloinen
#2

Hei. Kiitos Thomaskin. Häpeänpilkku häviäisi, kun alkaisimme toteuttamaan Suomen kansana Raamatun, eli Jumalan Sanaa: Matt. 6:33,34. Isämme on Mies, joka pitää, lupaamansa Sanat; Ei syö Sanjojansa, niinkuin meillä on tapana tehdä. Kiitos. Siunaten, Lasse.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Lasse Hietanen
Iloinen
#3

Hei. Kiitos Thomaskin. Häpeänpilkku häviäisi, kun alkaisimme toteuttamaan Suomen kansana Raamatun, eli Jumalan Sanaa: Matt. 6:33,34. Isämme on Mies, joka pitää, lupaamansa Sanat; Ei syö Sanojansa, niinkuin meillä on tapana tehdä. Kiitos. Siunaten, Lasse.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Aliina
#4

Katsoin pätkän Nyberg-ohjelmaa, missä Turun piispaksi valittu nainen selitti tekohurskaana, kuinka hän tahtoo olla pakolaisten asialla, ohikatsottujen asialla. Oli oikein ihastunut sanaan ohikatsottu. Tällainen on evankelinen kirkkomme tänään, tyhjää puhetta tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista. Jeesuskin olisi toiminut muka näin. Kirkko on mukana tuhoamassa suomalaista kulttuuria, syrjäyttämässä suomalaisia, ylpeilemässä moraalillaan vieraskulttuurisia kohtaan. Monet kerrat olen Kalliossa kulkenut leipäjonon ohi, eipä siellä näitä ohikatsottuja maahanmuuttajia ole, ihan omaa kirkon hyljeksimää kansaa siellä vaeltaa.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

köyhyys on pääasiassa valtion vastuulla
#5

Kansa ja poliitikot oppivat nopeasti, jos köyhät jätettäisiin kirkon huostaan, niin ei valtion tarvitsisi heistä välittää. Maahanmuuttajien puuttuminen leipäjonoista on sitä vihersosialistien huolehtimispolitiikkaa, siis verovaroista. Leipäjonoja tuskin edes olisi, jos ne muodostuisivat maahanmuuttajista. Väestö köyhtyy, lipposet leikkaavat eläkkeitä ja kommunistihallitus nostelee veroja ja ottaa velkaa, ennen kaikkea tasaverot rassaavat, koska kuinkas niitä tuloveroja voisikaan laskea prosentin mukaan, jos on työtön tai toimeentulon varassa, syystä tai toisesta. Tasaverot ovat himoverottajan herkkua.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#6

Pahoinvointi räjähtää vielä käsiin, kun suomalaisen kamelin selkä katkeaa. Kaikki alkoi mennä Suomessa päin hevonpeetä, kun EU:n herkkupöytien äärellä maailmanpelastus- ja parannusinto iski moraaliposeeraavaan poliittiseen eliittiimme. Jos päättäjien ensisijainen tavoite on joku muu kuin suomalaisten hyvinvoinnin parantaminen, niin sellaiset päättäjät tulee vaihtaa pois päätöksenteosta.

Kuka vielä uskoo, että työnteko himoverotetussa Suomessa oikeasti vielä kannattaa? Sama summa jää käteen, kituutatko parin tonnin palkalla vai jätätkö aikaa itsellesi tekemällä jotain muuta kuin palkkatyötä.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000