Listaamattomien yhtiöiden osinkotulojen verotus on sinänsä hyvinkin laaja kysymys ja etenkin monia mielipiteitä herättävä niiden verotuksellisesta käsittelemisestä. Nostettujen osinkojen veronalaisuuteen kun liittyy tuloverolain (TVL) mukaisia huojennuksia eli kokonaan verovapaitakin osuuksia laissa edellytetyin perustein. En siis käsittele tässä kirjoituksessa laisinkaan listattujen yhtiöiden osinkotulojen verotusta.

Tässä ensin lyhyesti noista osinkojen verotukseen liittyvistä tulon osien veronalaisuudesta sekä kokonaan verovapaasta osuudesta. Lain mukaan joltain osin osinkotulo on ansiotuloa ja pääomatuloa tai voi olla kokonaan myös ansiotuloa siten kuin laissa lähemmin esitetään. 

TVL 33b § ja HE 30.12.2013/1237; Vuotuisen tuoton määrä olisi kahdeksan prosenttia nykyisen yhdeksän prosentin sijaan. Osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua vuotuista tuottoa vastaavasta osinkotulosta 25 prosenttia olisi veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa. Verovelvollisen eri yhtiöistä saamat vuotuisen tuoton puitteissa jaetut osingot laskettaisiin yhteen. Siltä osin kuin laskennassa huomioon otettavat osingot ylittävät 150 000 euroa, osingoista 85 prosenttia olisi veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa.

Pykälän 2 momentin mukaan vuotuisen tuoton ylittävä osinkotulo olisi nykyiseen tapaan osittain veronalaista ansiotuloa. Osinkotulosta 75 prosenttia olisi veronalaista ansiotuloa nykyisen 70 prosentin sijaan ja loppuosa verovapaata tuloa.

Entä miten onkaan hallituksen em. esityksessä perusteltu lähinnä noiden osinkotulojen osittaista verovapautta listaamattomista yhtiöistä, jotka useimmin ovat pieniä jopa yhden tai muutaman henkilön osakkuuksien yhtiöitä.

Näin tuossa mainitussa hallituksen esityksessä mm:ssa sanotaan ”Nettovarallisuuteen suhteutettu osinkoverotus kannustaa yhtiöitä jakamaan omistajilleen vuosittain sen määrän osinkoa, jonka osakas voi saada verovapaasti, ja investoimaan muun osan voitosta yrityksen toimintaan.

Myöskään osingonsaajan muilla tuloilla ei näyttäisi olevan vaikutusta, koska verovapaa osinkotulo ei ole vaikuta muiden tulojen verokohteluun.

Muutoksen arvioidaan jossain määrin kasvattavan kannustinta kartuttaa yrityksen nettovarallisuutta entisestään, sillä matalilla osinkotulotasoilla yritykseen investoidun jakamattoman voiton ja osingon veroasteen välinen ero kasvaa jakamattoman voiton hyväksi.”

Hieman oudoksun näkemystä johon HE:ssä viitataan, että verovapaa osinkojen osuus kannustaisi sijoittamaan yritykseen takaisin investointeja varten. Miten ihmeessä tällaiseen ylipäänsä voidaan perustella tulon verovapautta, sillä onhan osakkaalla oikeus myös antaa saamastaan osingoista tuottoa tuottavaa lainaa yhtiön investointeja varten olettaen, että yhtiöllä ei ole omaa rahoitusta tarkoitukseen. Osakas voi saada antamalleen lainalle korkotuottoa, joka on kohtuullista.

Verohallinnon nettisivulla kerrotun ohjeen mukaan ”Jos liiketoimintaa harjoittavan yrityksen omistaja lainaa varojaan yritykselle, yrityksen maksamasta korkotulosta katsotaan pääomatuloksi vain käypää korkoa vastaava korko (KVL 1994/22). Kun osakkaan antaman lainan osoitetaan olevan yhtiölle sen rahoitustilanteen vuoksi välttämätön, voidaan osakkaalle maksettavana kohtuullisena koron määränä pitää korkoa, joka jouduttaisiin suorittamaan rahalaitoksesta otetusta lainasta.”

Miksi siis on pitänyt luoda muunlainen verovapausjärjestelmä osinkotulojen verotukselle, kun on jo käytössä ollut mahdollisuus osakkaan antaa laina yhtiölle, josta on saatavissa pääomatulona verotettua korkotuloa? Onko niin, että tällä systeemillä on luotu mahdollisuus ns. enkelisijoittajille rikastumisen mahdollisuus? On hyvä muistaa myös se, että tämä viimeisin muutos lainsäädäntöön tehtiin Kataisen hallituksen aikana (pääministeri Katainen, kok ja vvm Urpilainen, sdp).  

Tähän loppuun otan yhden opiskelijan suorittaman tutkimuksen näihin osinkoihin liittyen ja mihin tuossa tutkimuksessa on päädytty niin riskianalyysissa kuin verotuksellisesti arvioituna. Tämä gradu kokonaisuudessaan on luettavissa tästä linkistä. 

LAUREA ammattikorkeakoulu

Listaamattomat osakkeet sijoituskohteena, Tutkimus riskinhallinnasta,Väyrynen, Esa

Opinnäytetyönä tehdyn tukimuksen (2015) lopputyön gradussa;

”Listaamattomat osakkeet sijoituskohteena,Tutkimus riskinhallinnasta” sanotaan ”Tutkimus antaa laajan kuvan siitä, millainen listaamaton osakeyhtiö on sijoituskohteena. Vaikka osakeyhtiö- ja arvopaperimarkkinalaki koskee listaamattomia yhtiöitä ja niiden osakkeita, ovat laeissa määritellyt asiat keskeisiltä osin erilaiset, kuin listattuja yhtiöitä koskevat lait. Sijoituskohteena nämä yhtiöt ovat monelta osin houkuttelevia, mutta niihin sisältyy suuri riski. Sijoittajasta tulee osakkeenomistuksen myötä yhtiön osakas ja näin ollen hänelle kuuluu tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia. Osakkaan velvollisuudet ovat vähäiset, eivätkä vaadi juurikaan toimenpiteitä. Osakkaan oikeudet ovat sijoittajalle sen sijaan tärkeät. Nämä oikeudet mahdollistavat osakkaan parhaan mahdollisen tiedon saannin, joka on yksi keskeisimmistä asioista riskinhallinnassa. Osakkaan tärkeimpiin oikeuksiin kuuluu tiedonsaantioikeus.”

Mielestäni tulisi huomioida se, että sijoittamiseen liittyy aina riski sijoitusmuodosta riippumatta (näinhän myös yritystoimintaan itsessään), eikä sen perusteella pitäisi yhdelle sijoittajaryhmälle, enkelisijoittajille, luoda erivapauksia.

Tutkimuksen johtopäätelmänä llisää;

Mikäli listaamaton yhtiö on siinä pisteessä, että se kykenee maksamaan osinkoa, on sijoittajan edullisempi saada tuottoa osinkona kuin myyntivoittona. Osingosta osa on täysin verovapaata. Myyntivoittoja verotetaan samoin kuin pörssistä saatuja myyntivoittoja. (Verohallinto 2015b.)

Tuossa kohdin ei ole otettu huomioon sitä mahdollisuutta, joka jo lain mukaan on ollut mahdollista eli antaa laina yhtiölle ja saada siitä korkotuottoa kuten aiemmin esitin. Onko tuossa kohdin hallituksella ollut tarkoituksena hyödyttää enemmän riskisijoittajia, ja etenkin heitä ns. enkelisijoittajia, uusiin yhtiöihin ja saada sitäkin kautta verotonta tuloa? Ilmeisesti näin on ollut? Ainakin itse näin tulkitsen.

Tutkimuksen perustelussa edelleen sanottuna; Listaamaton yhtiö on siis korkean riskin sijoituskohde. Sijoitusstrategiaa suunniteltaessa tulee riskitaso ottaa huomioon. Listaamattomista yhtiöistä on mahdollista saada suuria tuottoja, sillä usein yritykset ovat liiketoiminnaltaan pienempiä kuin pörssissä noteeratut globaalit yritykset. Strategiaa luodessa on hyvä muistaa, että sijoittaja ei voi hävitä enempää kuin on yritykseen sijoittanut, mutta sijoitus voi kasvaa lähes rajattomasti yhtiön liiketoiminnan laajenemisen myötä. (Kitti 2012, 18.) (kaikki tutkimustekstin kopio-osuuksien lihavoinnit ovat blogistin tekemiä)

Mielestäni tuossa on hyvin ilmaistu omakin kantani listaamattomien yhtiöiden osingoista. Sijoitus yritykseen voi poikia lisää sijoittajalleen verotonta tuloa. Onko tällainen verotussysteemi sitten oikeudenmukaista? Tätä voi hyvinkin kyseenalaistaa ainakin omasta mielestäni. Toki mahdollinen muutos on oltava pysyvämpää vuosiksi eteenpäin ja siten ennakoitavaa pidemmällä aikajaksolla. 

Olisikohan aika ottaa niin sanotusti työn alle tämä listaamattomien yhtiöiden osinkotuloverotus, sillä se antaa nykyisin vain pienelle joukolle sijoittajia rikastumisen mahdollisuuden. Suurimman riskin kuitenkin kantaa aina uuden yrityksen perustaja tai perustajat. Nämä ns. enkelisijoittajat menevät yleensä mukaan vain sellaisiin uusiin yrityksiin joista on jokseenkin varmaa verovapaata tuloa saatavissa.

Kerronpa vielä, että tämä on vain omaa mielipidettäni, eikä suinkaan puolueen, jonka kantaa en tiedä tässä asiassa.