Saksan perustuslakituomioistuimen hiljattain antama päätös, jossa todetaan ”Euroopan unionin tuomioistuin toteaa, että sillä yksin on toimivalta tulkita EU-instituutioiden lainmukaisuutta suhteessa EU-oikeuteen. EU-tuomioistuimen julkaisema tiedote liittyy Saksan perustuslakituomioistuimen tällä viikolla tekemään päätökseen.”, ettei kyseinen päätös noudata maan omaa perustuslakia, jota on pidettävä vahvempana kuin Unionin perussopimukseen kirjattua. 

Savon Sanomat kirjoittaa; Saksan perustuslakituomioistuin on vaatinut Euroopan keskuspankilta (EKP) tarkkaa selvitystä osto-ohjelmasta kohdistuen eurovaltioiden joukkolainoihin. Päätös on poikkeuksellinen, koska se on samalla haastanut Euroopan unionin tuomioistuimen aiemmin tekemän linjauksen. EU-tuomioistuimen ennakkopäätös on pitänyt EKP:n osto-ohjelmaa oikeudellisesti hyväksyttävänä keskuspankin tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Onkohan hiukkasen venytetty tulkintaa tässäkin kohdin suhteessa jäsenmaan oman perustuslain kanssa? Unionin muodostavat itsenäiset jäsenvaltiot, joten kaiketi myös niiden oma perustuslain tulee olla vahvin? Toki tällä on valtavan suuri merkitys juuri eurovaluutan vakaustoimien kanssa. EKP:n on kuitenkin hoidettava euron vakaus niillä toimilla jotka ovat laillisilla toimilla tehtävissä, eikä suinkaan lainsäädöksiä venyttäen, vaikka eurossa on huomattavia valuvikoja.

Edellä esitettyyn liittyen Politicossa on hyvin mielenkiintoinen kirjoitus, politiikantoimittaja ZosiaWanat´in ja toimittaja Lili Bayer´in kirjoittamana, jossa on mietiskelty sitä, kuka mahtanee sanoakaan sen viimeisen sanan keskustelussa oikeusvaltiosta eli aika ajoin nousseesta syyttelystä siitä, kuka saa sanoa sen lopullisen sanan, EU instituutti vai kansalliset jäsenvaltiot. Havaittu on, että monet jäsenmaat ovat ristiristiriidassa Unkarin ja Puolan kanssa oikusvaltioperiaatteista.

Unkarin oikeusministeri Judit Varga on sanonut useita päiviä Saksan perustuslakituomioistuimen päätöksen jälkeen, että vahvojen kansallisvaltioiden oikeutena unioniin kuulumiselle on selvästi itsenäisen jäsenvaltion tekemät päätökset perustuen maan omaan perustuslakiin, ja kun maan korkeimpana lain valvojana on perustuslakituomioistuin.

”Saksan perustuslakituomioistuimen antama päätös vahvistaa tätä kantaa, siten tältä kannalta katsottuna Euroopan unioni ei ole vastaava kuin Yhdysvallat”, Varga on todennut.

Mm. turvapaikkapolitiikkaa koskien tulee EU: n tuomioistuimen määritellä/antaa ratkaisu maan kiistanalaisista kauttakulkuvyöhykkeistä – alueista, joilla turvapaikanhakijoita pidetään – sekä siitä, voitaisiinko turvapaikkahakemus jättää huomiotta, jos hakija saapuisi Unkariin sellaisen kolmannen maan kautta, kuten Serbia, missä he eivät altistuisi vainon tai vakavan haitan riskille.

Tämä sama koskee muuten koko schengen alueen kautta kulkeneita (myös Ruotsista meille tulevia) turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelemättä jättämistä. Eikö jo schengen alueen kautta tulevien kohdalla kulkuoikeuksien rikkominen ole pätevä syy hakemuksen käsittelemättä jättämiseen, kun on selvästi todettu hakijan tulleen toisen jäsenmaan kautta? Tämän pitäisi olla jo itsestään selvää voimassa olevien lakien ja asetusten mukaan Unionissa. Eri asia on sitten millä tarkkuudella kukin tuomioistuin ja päätöstentekijä haluaa säädöksiä tulkita eli ottaa huomioon. Vapaaehtoisuutta voidaan aina käyttää ja puolustella vaikka solidarisuudella, kuten vuosia on tehtykin.

Kaiken kaikkiaan Saksa on ryhtynyt suhtautumaan EU tuomioistuimen päätöksiin näköjään hyvin kriittisesti pitäen oikeana Saksan perustuslain noudattamista jäsenmaan vahvimpana oikeutena. Ainakin silloin, kun sillä on vahvat siteet maan talouteen, kuten EKP:n osto-ohjelmissa on eri jäsenmaiden joukkovelkakirjalainoissa. Nähtäväksi jääkin, miten muuttuu EU:ssa Unkariin ja Puolaan suhtautuminen, kun kumpainenkin maa soveltaa päätöksissään oman maan perustuslakia, vai muuttuuko mitenkään. Saksa suurimpana jäsenmaana saa vahvimman oikeudet?

Elämme muuten pandemiaepidemian jälkeen EU:n tulevaisuuden kohdalla epävarmoja aikoja. Miksi hallituksemme on valmis kuin ”partiopoika” konsanaan ottamaan vastuiden kasvattamisen hartioillemme, vaikka kukin maa on vastuussa maansa taloudesta, myös vm Kulmunin sanoin? Eikö meidän päättäjillämme, yhdessä perustuslakivaliokunnan kannan mukaan, merkitse mitään oma perustuslakimme (kts 94 § 2 mom.), kuten se näyttää merkitsevän muille jäsenmaille?