Katselin laskelmia nuorten mahdollisista eläkei’istä. Olen syntynyt vuonna 1988 ja minun alin vanhuuseläkeikä on 67v ja 7kk. 2030 jälkeen elinajanodote alkaa vaikuttamaan eläkkeisiin.

Jos vielä yli kuusikymppisenä työskentelen lähihoitaja, mikä on siis ammattini, pitänee minun ennakoida tulevaa ja siirtyä töihin vanhainkotiin. Sieltä on helppo siirtyä työpäivän päätteeksi potilaan asemaan. Jos joudun käyttämään lääkkeitä, niin nuoremmat työkaverit voivat huolehtia työnohessa myös minun lääkityksestäni, jos en itse siihen enää kykene. Toisaalta, kai vuonna 2048, meillä on jo käytössä kyborgiosat ja eksoskeletonit. Niillä varmasti jaksaa hyvin (orja)työtä pitkään.

Edellinen oli huulenheittoa, vaikka vakavilla asioilla ei saisi leikitellä. Tuntuu vaan aika surkealle. Päästäänköhän me nuoret koskaan eläkkeelle? Miten käy raskaan fyysisen työntekijöille? Tulevaisuudessa me joudumme kai eläköitymään työttömyyden tai sairaseläkkeen kautta.

Nuorten työkyvyttömyys on tämän hetken suuri ongelma. Alle 30-kymppisiä jää eläkkeelle jopa 7-8 päivässä ja määrät ovat nousseet koko 2000-luvun. Nuorisotakuun piti auttaa, mutta se on saanut paljon märkiä pyyhkeitä. Mielenterveysongelmat ovat suuri ongelma, Kelalla työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista kolme neljäsosaa kärsii mielenterveysongelmista. Eikö kannattaisi panostaa mielenterveys- ja päihdepalveluihin? Niihin ongelmiin eivät ”kivat takuut” auta. Etsivä nuorisotyö on saanut paljon kiitosta. Mitä pienellä extrapanostuksella sinne saataisiinkaan aikaan?

Eläkeiän nostoa on perusteltu sillä, etteivät valtion tulot riitä hoivaan ja eläkkeisiin. Tätä kutsutaan nimellä kestävyysvaje. Kumma vain, että rahaa riittää muualle. Eikö ole jo pelastettu pankkeja ja muita tarpeeksi, voitaisiinko mekin saada joskus jotakin? Valtio ja kunnat velkaantuvat hurjaa vauhtia, ei ihme että meidät nuoret halutaan orjuuttaa työhön mahdollisimman pitkäksi aikaa. Jonkunhan on maksettava laskut. Ja lasku lankeaa tulevaisuudessa meille nyt vielä nuorille.