Perussuomalaiset

Sami Savio

Rohdot talousongelmiin ovat omissa käsissämme

12 kommenttia

Presidentti Niinistö totesi uudenvuodenpuheessaan taloutemme perusteiden haurastuvan. Hänen mukaansa Suomessa on jo kauan luotettu kasvuun tai velanottoon ilman todellisia perusteita.

Presidentin huomio on varsin aiheellinen ja tarpeellinen muistutus siitä, että jo Vanhasen toisesta hallituksesta lähtien on odotettu talouspolitiikan virheiden korjaantuvan talouskasvun kautta. Finanssikriisin iskettyä täydellä voimallaan reilut kuusi vuotta sitten puhuttiin myös yleisesti siitä, että vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen nimitettävä hallitus tulisi tekemään tarvittavat sopeuttamistoimenpiteet.

Ihmettelin jo tuolloin, eikö tulojen ja menojen sopeuttaminen olisi kuulunut istuvan Vanhasen II hallituksen tehtäväkenttään. Valtiovarainministeri Katainen päätyi kuitenkin lisäämään valtion velkaantumista kymmenellä miljardilla vuodessa, eikä tahti muuttunut hänen kolmen pääministerivuotensa aikana parempaan. Vaikka Kataisella on ainakin omien sanojensa mukaan tiukan taloushaukan maine, hänen ministerikausiensa toimet osoittavat aivan muuta.

Vuodet ovat vierineet, mutta kompuroiva sixpack-hallitus ei pystynyt täyttämään sille asetettuja odotuksia. Aikaa on siis nyt hukattu yli puoli vuosikymmentä. Muutosten tekeminen ja saavutettuihin etuihin kajoaminen on täysin välttämätöntä, vaikka kaikki päättäjät eivät sitä halua tai uskalla myöntääkään. Yhteiskunta ei saa olla pelkkä pajatso.

Myös ylenmääräistä hallintoa ja holhoamista on vähennettävä. Eduskunnan on karsittava kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja säädettävä kunnallisveroprosentille yläraja. Työntekijöiden ja eläkeläisten verotusta on kevennettävä ja työnteon sivukuluja alennettava etenkin alemmissa tuloluokissa. Toisaalta voitonjakoon perustuva yritysverotus kannustaisi investoimaan ja luomaan yksityisen sektorin työpaikkoja. Pystymme nostamaan Suomen jaloilleen, jos sitä aidosti haluamme.

Osallistu keskusteluun!


12 kommenttia
Nimetön
#1

”Kuntien henkilöstö
Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa on lähes joka viides työllinen, yhteensä 422 000 henkilöä. Neljä viidestä kunta-alan palkansaajasta työskentelee terveydenhuollossa, opetustoimessa ja sosiaalitoimessa. Lisähenkilöstöä tarvitaan lähivuosina erityisesti terveydenhuollon ja sosiaalitoimen tehtäviin. Erilaisia ammattinimikkeitä on yli 5000.

​Yleisimpiä ammattiryhmiä ovat sairaanhoitajat, perushoitajat, opettajat ja lääkärit. Muita suuria ammattiryhmiä ovat lastentarhanopettajat, perhepäivähoitajat, kodinhoitajat, palomiehet ja kiinteistönhoitajat.”
lähde : kunnat.net

Kerropa, Sami, ystävällisesti, mistä näistä aloitat karsimisen. Nämä karsimiset vaikuttavat juuri niihin peruspalveluihin, joiden puolesta perussuomalaiset puhuvat.

Jos kunnallisverolle säädetään yläraja, ja kunnat suorittavat lakisääteiset tehtävänsä, tulee valtion maksaa mahdolliset puuttuvat varat. Sillä ei synny yhtään säästöjä. Tasa-arvon kannalta ehdostus kunnallisveron ylärajasta on hyvä, mutta toisaalta siitä huolehtimista varten on jo tulojen tasausjärjestelmä olemassa. Uusi raja voisi rajata negatiivisella tavalla kuntien toimintamahdollisuuksia ja itsehallintoa, jonka puolesta perussuomalaiset yleensä puhuvat.

Olisiko varallisuusveron palauttaminen eräs asia, ja joidenkin yritystukien ja yritysten etuuksien vähentäminen jotakin, siten saisimme lisää tuloja, ja se olisi oikeudenmukaistakin?

Oletko kuullut, että oikean, valtavirran, poiketen meidän eliittimme uusliberalistisesta höpötyksestä, taloustieteen mukaan leikkaukset leikkaavat koko kansantaloutta, eli jaettava kakku kutistuu jokseenkin saman verran kuin leikkaus on. Lopulta käy kuin Kreikassa. Oletko seurannut, mitä Kreikassa on käynyt? Ihmisiä kuolee terveydenhuollon puutteeseen, yleisradioyhtiö lakkautettu, suuri osa väestä työttöminä ja köyhyydessä, paljon ihmisiä muuttanut surkeita oloja pakoon.

Tarjoat, Sami, samaa lääkettä Suomelle kuin ”Troikka” tarjosi Kreikalle. Ehdottamasi toimenpiteet aiheuttaisivat lähimmäisillesi samanlaista kärsimystä kuin mitä Kreikassa joudutaan kokemaan.

Oman valuutta- ja finanssipolitiikan avulla taloutemme voidaan saada nousuun ja palvelut voidaan turvata koko kansalle. Näin sanovat oikeat taloustieteen professorit ympäri maailman. Ei mitkään Korkman – professor of practice -käytännön opettaja-nimikkeellä olevat tieteellisesti ansioitumattomat propagandan levittäjät, joita ei voida nimittää oikeiksi professoreiksi, joita Helsingin Sanomat virheellisesti kutsuu professoreiksi.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#3

Sami, tätäkö Troikan toteuttamaa katastrofia meillekin tarjoat:

” Krugmanin mukaan troikan keväällä 2010 hahmottelema sopimus Kreikan suunnan kääntämiseksi on ”merkittävä”, mutta negatiivisella tavalla.
– Troikka yritti esiintyä päättäväisenä ja realistisena, mutta se näperteli taloudellisten fantasioiden parissa, talousnobelisti kirjoittaa New York Timesissa.
Troikka arvioi, että sen rohdoilla Kreikan talous saataisiin nousuun jo vuonna 2012. Se, mitä todella tapahtui oli ”taloudellinen ja inhimillinen painajainen”, Krugman toteaa.
Hänen mukaansa Kreikka on onnistunut kylläkin keräämään enemmän veroja ja säästämään julkisissa menoissa, mutta samaan aikaan bruttokansantuote on supistunut sitäkin vauhdikkaammin.
Krugmanin mukaan Euroopan viranomaiset voisivat luopua luennoinnista, koska heidän säästöohjelmassaan ei ”ollut koskaan järkeä”. Tsipras on heitä realistisempi.
– Se, mikä Syrizan suunnitelmissa voi olla ongelma, on se, etteivät ne ole tarpeeksi radikaaleja, Krugman kirjoittaa.” lähde: Taloussanomat

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#4

Haluatko leikata Sannan työttömäksi?

Palstalla kirjoittaa:
Sanna Antikainen TI 27.1.2015 klo 21:53
”Lähihoitajapäivän viesti tuleville päättäjille”

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Sami Savio Kansanedustaja, diplomi-insinööri, ekonomi
#5

Tässä kommenttejani edellä esitettyihin kysymyksiin.

> ”Kuntien henkilöstö
> Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa on lähes joka viides työllinen, yhteensä 422 000 henkilöä. Neljä viidestä kunta-alan palkansaajasta työskentelee terveydenhuollossa, opetustoimessa ja sosiaalitoimessa. Lisähenkilöstöä tarvitaan lähivuosina erityisesti terveydenhuollon ja sosiaalitoimen tehtäviin. Erilaisia ammattinimikkeitä on yli 5000.
​> Yleisimpiä ammattiryhmiä ovat sairaanhoitajat, perushoitajat, opettajat ja lääkärit. Muita suuria ammattiryhmiä ovat lastentarhanopettajat, perhepäivähoitajat, kodinhoitajat, palomiehet ja kiinteistönhoitajat.”
lähde : kunnat.net
> Kerropa, Sami, ystävällisesti, mistä näistä aloitat karsimisen. Nämä karsimiset vaikuttavat juuri niihin peruspalveluihin, joiden puolesta perussuomalaiset puhuvat.

Julkisten menojen karsinnan voi aloittaa mm. seuraavista asioista: kehitysapu (joka kehitysavun parissa vuosikymmeniä työtä tehneen Matti Kääriäisen mukaan voi olla kohdemaalle jopa haitallista), maahanmuuton kustannukset (näistä julkisuuteen ei ole suostuttu antamaan kunnollisia laskelmia) sekä julkisen yleishallinnon ja byrokratian karsinta.

Mitä tulee kuntien henkilöstömenoihin, ovat ne kasvaneet 2000-luvun aikana noin 14 miljardista eurosta lähes 22 miljardiin euroon. Samaan aikaan julkisen sektorin tuottavuuden kasvu on ollut olematonta ja useina vuosina jopa negatiivista. Vaikka yksityissektori elättää Suomen, ovat julkinen sektori ja erityisesti valtio ottaneet palkkajohtajan roolin. Näin ei voi kauan jatkua, vaan tälle leikille tulee loppu ennemmin tai myöhemmin.

Veronmaksajien kustannuksia lisäävät esimerkiksi julkisen sektorin henkilöstön yksityistä sektoria paremmat lomaedut. Esimerkiksi vuosiloma-aika on julkisella puolella vähintään viikon pidempi lauantaipäivien erilaisen laskentatavan johdosta. Varovastikin arvioiden tästä aiheutuu useiden satojen miljoonien eurojen lisämeno. Jo tasapuolisuudenkin takia lomaetujen pitää olla samat yksityisellä ja julkisella puolella.

> Jos kunnallisverolle säädetään yläraja, ja kunnat suorittavat lakisääteiset tehtävänsä, tulee valtion maksaa mahdolliset puuttuvat varat. Sillä ei synny yhtään säästöjä. Tasa-arvon kannalta ehdostus kunnallisveron ylärajasta on hyvä, mutta toisaalta siitä huolehtimista varten on jo tulojen tasausjärjestelmä olemassa. Uusi raja voisi rajata negatiivisella tavalla kuntien toimintamahdollisuuksia ja itsehallintoa, jonka puolesta perussuomalaiset yleensä puhuvat.

Kyse onkin siitä, että kuntien lakisääteisiä tehtäviä on karsittava. Niiden määrä on tuplaantunut vain hieman yli kahdessa vuosikymmenessä. Nyt on aika ryhtyä purkamaan sääntelyä.

> Olisiko varallisuusveron palauttaminen eräs asia, ja joidenkin yritystukien ja yritysten etuuksien vähentäminen jotakin, siten saisimme lisää tuloja, ja se olisi oikeudenmukaistakin?

Yritystukia voidaan vähentää, kun samalla siirrytään Viron mallin mukaiseen, investointeihin kannustavaan yritysverotukseen.

> Oletko kuullut, että oikean, valtavirran, poiketen meidän eliittimme uusliberalistisesta höpötyksestä, taloustieteen mukaan leikkaukset leikkaavat koko kansantaloutta, eli jaettava kakku kutistuu jokseenkin saman verran kuin leikkaus on. Lopulta käy kuin Kreikassa. Oletko seurannut, mitä Kreikassa on käynyt? Ihmisiä kuolee terveydenhuollon puutteeseen, yleisradioyhtiö lakkautettu, suuri osa väestä työttöminä ja köyhyydessä, paljon ihmisiä muuttanut surkeita oloja pakoon.

Kirjoittaja kannattanee keynesiläistä (yleensä velalle rakentuvaa) talouspolitiikkaa ja laajaa julkista sektoria. Täytyy kuitenkin muistaa, että julkiset investoinnit syrjäyttävät tuottavampia yksityissektorin investointeja ja johtavat helposti siltarumpupolitiikkaan, jossa investointipäätöksiä tehdään lyhytnäköisesti pienten eturyhmien painostuksen vuoksi.

> Tarjoat, Sami, samaa lääkettä Suomelle kuin ”Troikka” tarjosi Kreikalle. Ehdottamasi toimenpiteet aiheuttaisivat lähimmäisillesi samanlaista kärsimystä kuin mitä Kreikassa joudutaan kokemaan.

Tämä on eräs mahdollinen tapa nähdä asia. Toisaalta Suomenkaan nykytilanne ei ole kovin valoisa yhä suuremmalle työttömien armeijalle, joka kasvaa päivä päivältä kilpailukykymme hiipuessa julkisen sektorin kustannustaakan alla. Mikäli vientisektorimme pohja kapenee entisestään, olemme todella tiukan paikan edessä.

> Sami, tätäkö Troikan toteuttamaa katastrofia meillekin tarjoat:
” Krugmanin mukaan troikan keväällä 2010 hahmottelema sopimus Kreikan suunnan kääntämiseksi on ”merkittävä”, mutta negatiivisella tavalla.
– Troikka yritti esiintyä päättäväisenä ja realistisena, mutta se näperteli taloudellisten fantasioiden parissa, talousnobelisti kirjoittaa New York Timesissa.
Troikka arvioi, että sen rohdoilla Kreikan talous saataisiin nousuun jo vuonna 2012. Se, mitä todella tapahtui oli ”taloudellinen ja inhimillinen painajainen”, Krugman toteaa.
Hänen mukaansa Kreikka on onnistunut kylläkin keräämään enemmän veroja ja säästämään julkisissa menoissa, mutta samaan aikaan bruttokansantuote on supistunut sitäkin vauhdikkaammin.
Krugmanin mukaan Euroopan viranomaiset voisivat luopua luennoinnista, koska heidän säästöohjelmassaan ei ”ollut koskaan järkeä”. Tsipras on heitä realistisempi.
– Se, mikä Syrizan suunnitelmissa voi olla ongelma, on se, etteivät ne ole tarpeeksi radikaaleja, Krugman kirjoittaa.” lähde: Taloussanomat

Krugman on paitsi palkittu, myös hyvin kiistelty taloustieteilijä. En olisi lainkaan varma siitä, että hän on oikeassa arvioidessaan säästöohjelman vieneen Kreikan tuhon tielle. Siemenet siihen oli kylvetty jo paljon aiemmin. Tuskinpa maata, joka on ollut maksukyvytön puolet 1820-luvulla alkaneen itsenäisyytensä ajasta, jonka velka on lähes kaksinkertainen BKT:hen nähden ja joka aikanaan hyväksyttiin euroon vain tilastojen väärentämisen takia, voidaan kehua erityisen hyvästä taloudenpidosta. Ellei Kreikkaa olisi tuettu avokätisesti, olisi se todennäköisesti romahtanut sisäiseen korruptioon ja ylenpalttiseen julkiseen rahankäyttöön jo vuosia sitten pitkälti samaan tapaan kuin Neuvostoliitto aikanaan.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#6

Kiitokset hyvistä vastauksista.

”Mitä tulee kuntien henkilöstömenoihin, ovat ne kasvaneet 2000-luvun aikana noin 14 miljardista eurosta lähes 22 miljardiin euroon. Samaan aikaan julkisen sektorin tuottavuuden kasvu on ollut olematonta ja useina vuosina jopa negatiivista. Vaikka yksityissektori elättää Suomen.”
Puhut hämäävästi nimellispalkoista. 2000-luvun aikana on ollut inflaatiota, ja palkat ovat kaikilla aloilla nousseet. Kerropa reaalipalkat, ja suhteutettuna yleiseen palkkakehitykseen olisi vielä oikeampi vertailukohta.
M.m. yksityinen terveydenhuolto on moninverroin tehottomampaa ja kalliimpaa (USA, Saksa), ja epätasa-arvoista. Se mahdollistaa korruption ja julkisten varojen välistävedon yksityisinä voittoina ja vaatii kilpailutus- ja valvontajärjestelmät. Yksityiset rautatiet ovat olleet katastrofi, ym. Suomalainen terveydenhoito on todettu maailman tehokkaimmaksi.
Julkisella sektorilla tehty työ on ihan samaa, arvokasta työtä kuin muukin. On aivan sama, tuotetaanko esim. terveyspalvelut julkisella vai yksityisellä puolella, se on samaa työtä. Ei voida puhua, että yksityinen työ ”elättäisi eri lailla”. Julkinen sektori on kouluttanut Suomen työvoiman, tuottanut suuren osan innovaatioista ja yrityksistämme, jotka ovat yksityistämisen myötä joutuneet lakkautuslistalle ja siirretty ulkomaille. Yritysten perustan luo yhteiskunta, koulutuksesta alkaen. Valtion osin omistaman yhtiön tuomat vientitulot elättävät Suomea aivan samalla tavalla kuin yksityisetkin, paitsi että jäävät suuremmassa määrin meidän suomalaisten hyväksi, ja tasapuolisesti.

”Kyse onkin siitä, että kuntien lakisääteisiä tehtäviä on karsittava. Niiden määrä on tuplaantunut vain hieman yli kahdessa vuosikymmenessä. Nyt on aika ryhtyä purkamaan sääntelyä.”
Kerropa esimerkki. Sääntelyn purku on helppoa sanoa, mutta sääntely on tehty sen takia, että asiat sujuisivat ja toimisivat. Johonkin kun kosket, huomaat, miksi kyseinen sääntely on haluttu voimaan. Miksi esimerkiksi paloturvallisuuden vuoksi on sääntelyä tai vaikkapa liikennesäännöt? Muissa asioissa aivan sama, vaikka nuo helpoimmin huomattavia esimerkkejä.

”Yritystukia voidaan vähentää, kun samalla siirrytään Viron mallin mukaiseen, investointeihin kannustavaan yritysverotukseen.”
Entä varallisusuvero? Viron malli olisi työllisyyttä tukeva, hyvä.

”Kirjoittaja kannattanee keynesiläistä (yleensä velalle rakentuvaa) talouspolitiikkaa ja laajaa julkista sektoria. Täytyy kuitenkin muistaa, että julkiset investoinnit syrjäyttävät tuottavampia yksityissektorin investointeja ja johtavat helposti siltarumpupolitiikkaan, jossa investointipäätöksiä tehdään lyhytnäköisesti pienten eturyhmien painostuksen vuoksi.”
Keynesiläinen talouspolitiikka on nykyistä taloustieteen mukaista, eikä ole ”yleensä velalle rakentuvaa”, vaan suhdanteita tasaavaa sekä työllisyyden tärkeyttä korostavaa. Työttömät eivät tee työtä vaan aiheuttavat ongelmia ja kustannuksia. Työllisyyden hoito on tärkeintä. Tavoitteena tulee myös olla kansan hyvinvointi.
Kun yksityinen sektori supistuu ja jää työttömiä, julkisen sektorin kautta voidaan lisätä kokonaiskysyntää ja saada yksityinen sektori aktiivisemmaksi.
Julkista sektoria voidaan supistaa, kun vähennettävä väki voidaan työllistää yksityiselle sektorille, eli nousukauden tai tasaisen talouskehityksen aikaan. Julkisen sektorin supistaminen laman aikaan lisää työttömyyttä ja kuluja ja vähentää kansantalouden hyväksi tehtyä työtä ja supistaa kansantaloutta.

…Kreikka… ”Tämä on eräs mahdollinen tapa nähdä asia. Toisaalta Suomenkaan nykytilanne ei ole kovin valoisa yhä suuremmalle työttömien armeijalle, joka kasvaa päivä päivältä kilpailukykymme hiipuessa julkisen sektorin kustannustaakan alla. Mikäli vientisektorimme pohja kapenee entisestään, olemme todella tiukan paikan edessä.”
Nimenomaan Suomessa on sama tilanne kuin Kreikassa. Eurosta johtuva kilpailukyvyttömyys ja oman maan valuutta- ja finanssipolitiikan puuttuminen ovat johtaneet molemmat maat samoihin ongelmiin. Vaikka kuinka paljon otetaan velkaa, talous ei lähde nousuun. Vain oma valuutta ja finanssipolitiikka voivat auttaa.
Kilpailukykymme ei ole hiipunut ”julkisen sektorin taakan alla”, vaan hyvästä julkisesta sektoristamme (maallamme sen ansiosta mahtava koulutus, osaaminen ja kilpailukyky, terve väestö, luottamus, vähän korruptiota. vakaat olot ym., ja julkinen kysyntä) huolimatta. Vientisektorimme pohja kapenee entisestään, koska Saksa joitakin vuosia sitten otti maahan lähes orjatyövoimaa ilman minimipalkkaa ja leikkasi yleisesti palkkojaan, ja kiinalaiset voivat epäreilusti (ympäristöasiat, palkat, työolot, kansantalouden koko ym.) kilpailla esteettä meidän kanssa meidän markkinoillamme, kuitenkin suojellen omaa maataan kilpailulta.

”En olisi lainkaan varma siitä, että hän on oikeassa arvioidessaan säästöohjelman vieneen Kreikan tuhon tielle. Siemenet siihen oli kylvetty jo paljon aiemmin. Ellei Kreikkaa olisi tuettu avokätisesti, olisi se todennäköisesti romahtanut sisäiseen korruptioon ja ylenpalttiseen julkiseen rahankäyttöön jo vuosia sitten pitkälti samaan tapaan kuin Neuvostoliitto aikanaan.”
Kreikan vei tuhon tielle jättimäinen lainanotto, jolla rahoitettiin Saksan teollisuuden vientiä. Riskit siirrettiin EU:n veronmaksajille. Kun tuli velkojen takaisinmaksun aika, aloitettiin tuhoisat leikkaukset. Leikkaukset olivat seuraus liiasta lainanotosta. Leikkaukset ovat vain jälkinäytelmä, jolloin lainanoton tuhot nähdään.
Kreikan ei olisi tullut ottaa lainoja, eikä niitä olisi Kreikalle tullut antaa. Suuret bonukset pikavoitoista ja ehkä arvaus, että valtiot kuitenkin pelastavat pankit, sai pankinjohtajat vastuuttomiksi. Poliitikot taas pitävät rahan jakamisesta. Kreikassa on ollut vallassa vuosikymmenet korruptoitunut johto, poliittisia murhia ym. Kreikan taloudellinen nousu perustui velalle. Konkurssipesästä velkojien ja muiden onkin helppoa ottaa ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi arvokasta omaisuutta, oli se oikein tai ei. Onko Kreikan kansan kärsittävä korruptoituneen johtonsa tekosista täysimääräisesti? Toisaalta, ei meidänkään tehtävämme olisi niitä maksaa. Vastuuttomat lainanantajat ovat eräs taho, jonka olisi tullut kantaa vastuuta, ja korruption toiset osapuolet ulkomailla ja Kreikassa. Kreikan taloutta ei saada nousuun ilman euroeroa. Nyt, kun Kreikka jatkaa eurossa, maa tarvitsee sekä lainojen korottomuuden ja lyhennysvapauden että uutta velkaa terveydenhuolto- ja koulutussektorin palauttamiseen toimiviksi. Maassa ei ole edes yleisradiotakaan! Muut EU-maat maksavat. Omalla valuutalla maa saisi kilpailukykynsä takaisin.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#7

Lisäyksenä:

vastuutonta taloudenpitoa:
20% liian korkea valuuttakurssi. Ulkomaan rihkama on halpaa, kotimaiset tuotteet ja työ liian kallista. Ihmisten on kiva ostella halpoja autoja. Ihmisiä on paljon työttömänä. Ulkomailla ei haluta, eikä kotimaassakaan ostaa k.o. kotimaan tuotteita. Vienti ei vedä, teollisuus kutistuu. Maahan ei tule vientituloina riittävästi rahaa eikä teollisuudella ole tarjota riittävästi töitä. Valtio joutuu ottamaan lainaa maksaakseen työttömille työntekijöille. Valtio velkaantuu. Maa köyhtyy. Tämä on Euro-Suomi.

vastuullista taloudenpitoa:
työllisyyden mukaan sovitettu/sopeutunut valuuttakurssi. Vienti vetää, kotimaan tuotteet ja palvelut ovat edullisia ja kysyntää ja työtä riittää. Valtiontalous on tasapainossa, koska valtio saa paljon tuloja, mutta sosiaalimenoja on vähän. Ulkomaan rihkama ja autot ovat kalliita. Hyvinvointipalvelut toimivat ja kaikilla on töitä. Maahan tulee runsaasti rahaa sisään vientitulojen muodossa ja maa vaurastuu. Tämä on oman valuutan ja finanssipolitiikan Suomi.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Sami Savio Kansanedustaja, diplomi-insinööri, ekonomi
#8

Jatketaanpa pitkähköä keskustelua…

> Kiitokset hyvistä vastauksista.
> ”Mitä tulee kuntien henkilöstömenoihin, ovat ne kasvaneet 2000-luvun aikana noin 14 miljardista eurosta lähes 22 miljardiin euroon. Samaan aikaan julkisen sektorin tuottavuuden kasvu on ollut olematonta ja useina vuosina jopa negatiivista. Vaikka yksityissektori elättää Suomen.”
> Puhut hämäävästi nimellispalkoista. 2000-luvun aikana on ollut inflaatiota, ja palkat ovat kaikilla aloilla nousseet. Kerropa reaalipalkat, ja suhteutettuna yleiseen palkkakehitykseen olisi vielä oikeampi vertailukohta.

Kiitos hyvistä kysymyksistä – haluamiesi tietojen kaivamisessa onkin jonkin verran tekemistä, enkä ole aivan kaikkea löytänytkään. Toivottavasti näissä faktoissa ei ole kovin pahoja virheellisyyksiä.

Yllämainitut luvut kuvaavat osapuilleen vuosien 2002-2014 välistä ajanjaksoa. Tilastokeskuksen indeksin mukaan vuonna 2002 käyttöönotettu euro vastasi 12 vuotta myöhemmin ostovoimaltaan noin 1,22 nykyeuroa, eli inflaatio on ollut keskimäärin (suunnilleen) 1,7 % vuodessa ja kuntien palkkasumman reaalinen kasvu on siten ollut osapuilleen 29 % eli hieman yli 2 % vuodessa.

Viimeinen luku sisältää siis sekä vuosittaisen henkilöstömäärän kasvun että reaalipalkkojen vuosinousun. Samassa ajassa reaalinen BKT on kasvanut arviolta noin 13 % eli noin prosenttiyksikön vuodessa. Kuntien palkkasumma on siis kasvanut vuosittain noin prosenttiyksikön BKT:ta nopeammin (ainakin tämän arvion suuruusluokka lienee oikea). Vastaavalla ajanjaksolla kuntien henkilöstö on tilastojen mukaan kasvanut noin 5 %, joten kuntasektorin reaalipalkkojen vuosikasvu lienee jonkin verran alle kaksi prosenttia (kenties 1,7 %/a).

Kuntatyöntekijöiden palkat eivät sinänsä ole kasvaneet kovin paljon yksityissektoria nopeammin. Ongelmia aiheuttaa kuitenkin erityisesti se, että BKT:hen kehitykseen suhteutettuna kohonneet palkat ovat johtaneet kilpailukykynsä menettäneen vientisektorin työllisyyden rajuun laskuun. Teollisuudestamme onkin kadonnut viimeisen kuuden vuoden aikana noin 90 000 työpaikkaa.

> M.m. yksityinen terveydenhuolto on moninverroin tehottomampaa ja kalliimpaa (USA, Saksa), ja epätasa-arvoista. Se mahdollistaa korruption ja julkisten varojen välistävedon yksityisinä voittoina ja vaatii kilpailutus- ja valvontajärjestelmät. Yksityiset rautatiet ovat olleet katastrofi, ym. Suomalainen terveydenhoito on todettu maailman tehokkaimmaksi.

Näihin väitteisiin olisi hyvä saada jokin lähde. Viitannet kenties siihen, että OECD-maiden välisessä vertailussa Suomen terveydenhuoltomenojen osuus BKT:sta on selvästi keskimääräistä pienempi.

Löysin kuitenkin mm. tällaisen (lukemisen arvoisen jutun, vaikka kyseessä onkin saman vaalipiirin ehdokas toisesta puolueesta):

http://jaakkostenhall.fi/rakenneuudistus-vailla-vertaa-mita-singaporen-terveydenhuolto-voisi-opettaa/

Singaporen terveydenhuoltojärjestelmässä avainsanoja lienevät ainakin kilpailu ja omavastuu, ja siellä vastaava BKT-osuus on alle puolet siitä mitä Suomessa. Arvelen, että Singaporessa on tehty jotain oikein, vaikka heidän mallinsa ei välttämättä sellaisenaan istuisikaan Suomeen.

Mainitsemiesi epäonnistuneiden rautateiden yksityistämishankkeiden osalta täytyy lisäksi muistaa, että sekä yksityinen että julkinen monopoli ovat kansantaloudellisesti huonoja lopputulemia.

> Julkisella sektorilla tehty työ on ihan samaa, arvokasta työtä kuin muukin. On aivan sama, tuotetaanko esim. terveyspalvelut julkisella vai yksityisellä puolella, se on samaa työtä. Ei voida puhua, että yksityinen työ ”elättäisi eri lailla”.

En väitäkään, että työn ja sen tulosten arvoa pitäisi arvioida sen mukaan, kuka on tehnyt työn tai missä se on tehty. Kyse on pikemminkin siitä, millä hinnalla ja millaisella tehokkuudella työ on tehty, ts. millaisessa suhteessa tuotos ja panos ovat. Väitän, että yksityisen sektorin kilpailupaine pakottaa yritykset miettimään kuinka järjestää tuotanto tehokkaasti. Julkisella sektorilla vastaavaa tehokkuuspainetta ei yleensä ole.

> Julkinen sektori on kouluttanut Suomen työvoiman, tuottanut suuren osan innovaatioista ja yrityksistämme, jotka ovat yksityistämisen myötä joutuneet lakkautuslistalle ja siirretty ulkomaille.

Julkinen sektori toimii veronmaksajien eli kotitalouksien rahoilla. Julkisen sektorin yritystoiminnasta taas on surullisia esimerkkejä mm. Valcosta lähtien, eikä Soneran UMTS-kauppakaan mikään huikea menestystarina lopulta ollut. Esimerkkejä löytynee tarvittaessa molemmista ääripäistä.

> Yritysten perustan luo yhteiskunta, koulutuksesta alkaen.

Pikemminkin sanoisin, että yritystoiminta tarvitsee tietyn lainsäädännöllisen kehikon ja toimivan oikeusjärjestelmän, joka mahdollistaa matalat transaktiokustannukset. Riittävän laaja-alaiset koulutusmahdolliset ovat toki myös tarpeen.

> Valtion osin omistaman yhtiön tuomat vientitulot elättävät Suomea aivan samalla tavalla kuin yksityisetkin, paitsi että jäävät suuremmassa määrin meidän suomalaisten hyväksi, ja tasapuolisesti.

Valtion osaomistuksessa voi olla tietty järki, mutta poliitikkojen sotkeutuminen yritysten operatiiviseen toimintaan ei yleensä johda hyvään lopputulokseen.

> ”Kyse onkin siitä, että kuntien lakisääteisiä tehtäviä on karsittava. Niiden määrä on tuplaantunut vain hieman yli kahdessa vuosikymmenessä. Nyt on aika ryhtyä purkamaan sääntelyä.”
> Kerropa esimerkki. Sääntelyn purku on helppoa sanoa, mutta sääntely on tehty sen takia, että asiat sujuisivat ja toimisivat. Johonkin kun kosket, huomaat, miksi kyseinen sääntely on haluttu voimaan. Miksi esimerkiksi paloturvallisuuden vuoksi on sääntelyä tai vaikkapa liikennesäännöt? Muissa asioissa aivan sama, vaikka nuo helpoimmin huomattavia esimerkkejä.

Liikennesääntöjä en lähtisi kovin paljon muuttamaan, mutta ne eivät taida olla kuntien lakisääteisiä tehtäviä. Jos olemme pärjänneet 1990-luvun alussa vaikka kunnilla olikin vain puolet nykyisistä tehtävistään, eikö olisi syytä tarkastella kriittisesti tässä välissä tehtyjä säädöksiä?

Tässä kuitenkin muutama esimerkki karsittavista tehtävistä, jotka voitaisiin aivan hyvin jättää yritysten tehtäväksi: pysäköinninvalvonta, kunnallinen rakennusvalvonta, solariumlaitteiden valvonta, teatteri- ja orkesteritoiminta, joukkoliikenne ja jätehuolto.

Lisäksi voitaisiin höllentää kaavoitusmääräyksiä ja poistaa kuntaliitoksissa syntyvä 5 vuoden irtisanomissuoja. Samoin hallintorakenne on monesti varsin monimutkainen ja -portainen: ELY, AVI, valtio, maakunnat ja kunnat sekä nyt sote-puolelle suunnitellut järjestämis- ja tuottamisvastuualueet.

> ”Yritystukia voidaan vähentää, kun samalla siirrytään Viron mallin mukaiseen, investointeihin kannustavaan yritysverotukseen.”
> Entä varallisusuvero? Viron malli olisi työllisyyttä tukeva, hyvä.

En ryhtyisi kiristämään verotusta enää yhtään, veroasteemme on jo muutenkin huippukorkea, pikemminkin sitä tulisi lieventää erityisesti pienituloisesta päästä.

> ”Kirjoittaja kannattanee keynesiläistä (yleensä velalle rakentuvaa) talouspolitiikkaa ja laajaa julkista sektoria. Täytyy kuitenkin muistaa, että julkiset investoinnit syrjäyttävät tuottavampia yksityissektorin investointeja ja johtavat helposti siltarumpupolitiikkaan, jossa investointipäätöksiä tehdään lyhytnäköisesti pienten eturyhmien painostuksen vuoksi.”
> Keynesiläinen talouspolitiikka on nykyistä taloustieteen mukaista, eikä ole ”yleensä velalle rakentuvaa”, vaan suhdanteita tasaavaa sekä työllisyyden tärkeyttä korostavaa. Työttömät eivät tee työtä vaan aiheuttavat ongelmia ja kustannuksia. Työllisyyden hoito on tärkeintä. Tavoitteena tulee myös olla kansan hyvinvointi.

Nykyisellä taloustieteellä tarkoitettaneen nimen omaan valtavirran (jälki)keynesiläistä suuntausta. Toisaalta keynesiläistä teoriaa kohtaan on esitetty voimakasta kritiikkiä erityisesti 70-luvun taantuman aikana itävaltalaisen koulukunnan taholta, kun elvytys ei toiminutkaan stagflaatio-olosuhteissa.
Valtiot velkaantuvat elvytyksen myötä eivätkä yleensä pysty lyhentämään velkaansa edes nousukausien aikana. Velan määrän voimakas kasvu taas on johtanut usein rahanpainamiseen ja käteisen arvon romahdukseen.

Työttömyys on pahasta, mutta mielikeinomme sen hoitamiseen ovat selvästikin hyvin erilaisia. Mielestäni tärkeintä olisi, että työpaikkoja syntyisi vapaasti kilpaillulle yksityiselle sektorille pikemminkin kuin julkiselle puolelle, mutta tässä asiassa olemme nähtävästi eri linjoilla.

> Kun yksityinen sektori supistuu ja jää työttömiä, julkisen sektorin kautta voidaan lisätä kokonaiskysyntää ja saada yksityinen sektori aktiivisemmaksi.
> Julkista sektoria voidaan supistaa, kun vähennettävä väki voidaan työllistää yksityiselle sektorille, eli nousukauden tai tasaisen talouskehityksen aikaan. Julkisen sektorin supistaminen laman aikaan lisää työttömyyttä ja kuluja ja vähentää kansantalouden hyväksi tehtyä työtä ja supistaa kansantaloutta.

Arvioinnin kannalta merkittävä on panoksen ja tuotoksen välinen suhde. Kyllä yksityinen sektorikin työllistää, kunhan palkkakustannukset sivukuluineen eivät nouse liian korkeiksi. Toisaalta julkisen sektorin supistaminen hyvinä vuosina ei näytä Suomessa juuri onnistuneen, kuten esim. kuntien lakisääteisten tehtävien määrän kasvu osoittaa.

> …Kreikka… ”Tämä on eräs mahdollinen tapa nähdä asia. Toisaalta Suomenkaan nykytilanne ei ole kovin valoisa yhä suuremmalle työttömien armeijalle, joka kasvaa päivä päivältä kilpailukykymme hiipuessa julkisen sektorin kustannustaakan alla. Mikäli vientisektorimme pohja kapenee entisestään, olemme todella tiukan paikan edessä.”
> Nimenomaan Suomessa on sama tilanne kuin Kreikassa. Eurosta johtuva kilpailukyvyttömyys ja oman maan valuutta- ja finanssipolitiikan puuttuminen ovat johtaneet molemmat maat samoihin ongelmiin. Vaikka kuinka paljon otetaan velkaa, talous ei lähde nousuun. Vain oma valuutta ja finanssipolitiikka voivat auttaa.
Kilpailukykymme ei ole hiipunut ”julkisen sektorin taakan alla”, vaan hyvästä julkisesta sektoristamme (maallamme sen ansiosta mahtava koulutus, osaaminen ja kilpailukyky, terve väestö, luottamus, vähän korruptiota. vakaat olot ym., ja julkinen kysyntä) huolimatta. Vientisektorimme pohja kapenee entisestään, koska Saksa joitakin vuosia sitten otti maahan lähes orjatyövoimaa ilman minimipalkkaa ja leikkasi yleisesti palkkojaan, ja kiinalaiset voivat epäreilusti (ympäristöasiat, palkat, työolot, kansantalouden koko ym.) kilpailla esteettä meidän kanssa meidän markkinoillamme, kuitenkin suojellen omaa maataan kilpailulta.

Varmastikaan esim. Kiinassa työläisten olot eivät ole kadehdittavia, eikä ympäristöasioitakaan hoideta siellä kovin mallikkaasti. Kuitenkin Saksa lienee meille sopivampi vertailumaa. Suomessa mm. korkeat palkan sivukulut ja verotus aiheuttavat sen, että työntekijöiden ostovoima on melko alhainen, vaikka työnantajan näkökulmasta henkilöstömenot ovat suuret.

> ”En olisi lainkaan varma siitä, että hän on oikeassa arvioidessaan säästöohjelman vieneen Kreikan tuhon tielle. Siemenet siihen oli kylvetty jo paljon aiemmin. Ellei Kreikkaa olisi tuettu avokätisesti, olisi se todennäköisesti romahtanut sisäiseen korruptioon ja ylenpalttiseen julkiseen rahankäyttöön jo vuosia sitten pitkälti samaan tapaan kuin Neuvostoliitto aikanaan.”
> Kreikan vei tuhon tielle jättimäinen lainanotto, jolla rahoitettiin Saksan teollisuuden vientiä. Riskit siirrettiin EU:n veronmaksajille. Kun tuli velkojen takaisinmaksun aika, aloitettiin tuhoisat leikkaukset. Leikkaukset olivat seuraus liiasta lainanotosta. Leikkaukset ovat vain jälkinäytelmä, jolloin lainanoton tuhot nähdään.
Kreikan ei olisi tullut ottaa lainoja, eikä niitä olisi Kreikalle tullut antaa. Suuret bonukset pikavoitoista ja ehkä arvaus, että valtiot kuitenkin pelastavat pankit, sai pankinjohtajat vastuuttomiksi. Poliitikot taas pitävät rahan jakamisesta. Kreikassa on ollut vallassa vuosikymmenet korruptoitunut johto, poliittisia murhia ym. Kreikan taloudellinen nousu perustui velalle. Konkurssipesästä velkojien ja muiden onkin helppoa ottaa ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi arvokasta omaisuutta, oli se oikein tai ei. Onko Kreikan kansan kärsittävä korruptoituneen johtonsa tekosista täysimääräisesti? Toisaalta, ei meidänkään tehtävämme olisi niitä maksaa. Vastuuttomat lainanantajat ovat eräs taho, jonka olisi tullut kantaa vastuuta, ja korruption toiset osapuolet ulkomailla ja Kreikassa. Kreikan taloutta ei saada nousuun ilman euroeroa. Nyt, kun Kreikka jatkaa eurossa, maa tarvitsee sekä lainojen korottomuuden ja lyhennysvapauden että uutta velkaa terveydenhuolto- ja koulutussektorin palauttamiseen toimiviksi. Maassa ei ole edes yleisradiotakaan! Muut EU-maat maksavat. Omalla valuutalla maa saisi kilpailukykynsä takaisin.

Olen tästä pääosin samoilla linjoilla. Kysyä ainakin sopii, kenen maksettaviksi Kreikan velat kuuluvat. Kreikka itse ei näet tule koskaan velkaansa hoitamaan. Suomalaisille veronmaksajillekaan velat eivät kuulu, eivät moraalisesti eivätkä muutenkaan.

Lainaa antaneiden pankkien olisi pitänyt maksaa riskinotostaan, mutta ne on jo pelastettu veronmaksajien rahoilla. Myös tavallisilla kreikkalaisilla on oma vastuunsa tapahtuneesta, jos ei muutoin niin vanhojen äänestyspäätösten muodossa, ja ovathan he vuosien myötä itsekin hyötyneet valtion ottamasta velasta ja jakamista etuuksista. Kreikan erottaminen eurosta on mielestäni ainoa keino saada piste tälle pelleilylle ja löytää jokin tolkku asiaan.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#9

Kiitokset, taas, vieläkin paremmista vastauksista.

”Ongelmia aiheuttaa kuitenkin erityisesti se, että BKT:hen kehitykseen suhteutettuna kohonneet palkat ovat johtaneet kilpailukykynsä menettäneen vientisektorin työllisyyden rajuun laskuun.”
Juuri näin. Saksassa suoritettiin Euroaikana raju palkka-ale ja lähes orjatyövoiman käyttö ilman minimipalkkaa. Kiinassa ei ole välitetty ympäristöasioista ja palkat ovat alhaiset, ja maan talous on muutenkin suuri, mistä he saavat massatuotannossa etua. Muut maat kuitenkin suojaavat omaa teollisuuttaa, käyttäen EU:ia työkaluna, esim. Saksa on suojannut omaa aurinkopaneelituotanotoaan kiinalaista vastaan EU:n tullein. Me emme suojaa, avaamme maamme ulkomaiselle kilpailulle, mutta emme pääse helposti muualle, kun he kuitenkin suojaavat erilaisein keinoin (erityisesti Yhdysvallat, joka kampitti Nokiaa, sellutehtaitamme ja vaikkapa japanilaisia autonvalmistajia). Vaikeaa on viedä muuallekaan, jos k.o. kohdemaalla on omaa tuotantoa samalla alalla. Meille voi, ja meiltä saa ostaa tärkeän teollisuuden ja kaivannaisvarat vaikka ilmaiseksi pois, muut eivät anna.
Näin, koska palkat ja kilpailun muut ehdot ovat meille epäedulliset, emme menesty ”vapaassa” kilpailussa. Vapaassa, todellakin pitää olla heittomerkeissä.
Palkkoja ei kuitenkaan voida alentaa laman aikaan eikä riittävän paljon ja nopeasti kerralla, se romauttaisi kysynnän ja valtion tulot, ja johtaisi talouden entistäkin nopeampaan supistumiseen. Vain oma valuutta voi ratkaista kilpailukykyongelman.

Suomessa on vertailukelpoisista maista tehokkain terveydenhuolto, Singaporen väestörakenne, elämäntavat, terveydenhuolto ja muu terveyspolitiikka ovat erilaista, tuskinpa vertailukelpoista.

Ei voida sanoa, että julkinen tai yksityinen sektori olisi parempi. Asia riippuu olosuhteista; markkinoista, alasta, kilpailutilanteesta. Maamme on pieni, ja täällä ei monelle alalle synny aitoa kilpailua, vaan yksityiset voivat sopia hinnat keskenään. Saatuaan jonkun kokonaisuuden hoidettavakseen, yksityiset yritykset voivat asemaansa käyttäen pitää sitä yllä. Yksityisillä on myös mahdollisuutta liiketoimintaansa nähden pienellä panostuksella auttaa vaaleissa haluamiaan ehdokkaita sekä vaikuttaa päätöksentekijöihin, sekä yritysten omistajien ja heidän lähipiirinsä olla päätöksentekijöinä. Laadun, valvonnan, kilpailutuksen, tasapuolisuuden ja joustavuuden suhteen tulee ongelmia siirryttäessä yksityiseen. Yksityinen ottaa lisäksi voiton välistä. Kun otetaan kaikki tekijät huomioon, yksityinen ei välttämättä ole yhteiskunnan kannalta edullisempi, moni esimerkki osoittaa, että ei edes hintalapultaan halvempi. Meillä on esimerkkejä jopa niinkin suurelta alata kuin ruokakaupasta, asfalttikartellit ja yksityisen terveydenhuollon kalleus alkukosiskelun jälkeen, Avain-asunnot, Asokodit, ja nämä ovat vain osa paljastuneista; jäävuoren huippu.

Varmasti monet puhuvat yksityistämisen puolesta; ne yrittäjät etenkin, jotka saisivat tilaukset. Kuka puhuu kenkää saavien kunnallisten työntekijöiden puolesta? Kuka huolehtii, että töitä ei tehdä jatkossa työturvallisuudesta ja -ajoista välittämättä, pimeän työvoiman turvin, maksamatta yhteiskunnalle veroja? Onko tämä sitä yksityistä ”tehokkuutta? kokoomus kovasti haluaa tuoda sen kaltaista ”tehokkuutta” lakkauttamalla sosiaaliturvan ja tuomalla maahan liikatyövoimaa, että ”orjatyövoimaa” olisi meilläkin saatavilla. Orjatyövoiman tuonnin kustannukset kuitenkin ovat koko yhteiskuntaa ajatellen suuremmat kuin hyödyt, koska eri kulttuuritausta ja alhaisempi koulutustaso johtavat alhaiseen tuottavuuteen ja ihmisten keskimääräisen elintason laskuun, rauhattomuuteen ja konflikteihin. Korkea työttömyys aiheuttaa suuret kulut yhteiskunnalle, ja lisäksi jopa mellakointia. Ei kannata mennä Kokoomuksen linjoja; se on yhteiskunnan alasajo Afrikan malliseksi orjatyömaaksi, jossa elintaso on nollassa, ja jossa mellakoidaan. Vain eliittillä on varallisuutta.

Pysäköinninvalvonta ja rakennusvalvonta ovat lakisääteisesti julkisia, ja julkisen vallan käyttö. Emme voi jättää rakennusvalvontaa ykstyisten keskenään sopimaksi toiminnaksi. Siinä laatu on kaikista ratkaisevinta. Miten sitä valvottaisiin? Rakennustarkastuksen tarkastusorganisaatiollako? Miten työsuoritus ja hinta määritettäisiin, olisiko se summa tietystä määrästä hyväksyttyjä lupia? Ei kuulosta hyvältä.
Sen sijaan, jos vaikkapa kunnassa on sekä kaupungilla pieni että yksityisellä suurempi konepaja, ja hinnoittelu on selvää, ja voidaan tarivttaessa tilata muualtakin, voi hyvinkin olla kannattavaa olla pitämättä yllä kahta organisaatiota ja tilata konepajan työt kunnalle yksityiseltä. Joskus kunnan organisaatio voidaan tarvita hintatason madaltamiseksi, jotta ei voida pyytää mitä vain. Jos kunnan konepaja lakkautetaan ja kilpailua ei ole, voi se käydä lopulta kunnalle kalliiksi. Terveydenhuollossa tuskin on mahdollista, koska lääkäreitä ei ole, pitää useaa erikoisalan organisaatiota yllä samanaikaisesti vähänkään pienemmillä paikkakunnilla. Yksityisten palveluyritysten laskutukset nousevat helposti korkealle.

Asumisessa on runsaasti kokemusta, mm. Avain ja Aso, ja Iso-Britanniassa, yksityistämisen mallimaassa, kun kunnallisista vuokrataloyhtiöistä luovuttiin ja valtio ryhtyi korvaamaan yksityisten vuokria, nousivat yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset tähtitieteellisiksi, ja yksityisten vuokrataloyhtiöiden omistajat (pankit ja muut keinottelijat) käärivät suuret voitot. Näissä olosuhteissa helposti vaalirahoitus, lahjonta, ja omistajatahojen mukanaolo politiikassa, ja mahdollinen mediaomistuskin, jos ovat suuria toimijoita, rapauttaa demokratiaa ja johtavat yhteiskunann varojen rikolliseen siirtymiseen keinottelijoille.
Emmekö me perussuomalaiset puhu keinottelun vähentämisen puolesta?

Julkista sektoria tarvitaan talouden kehittämiseen. Ranskassakin taloustieteilijät ovat arvioineet/suunnitelleet euron aiheuttaman teollisuuden alasajon jälkeistä jälleenteollistamista, ja siinä tulee heidän mukaansa valtiolla olla vahva rooli.

Mikä ongelma verotus on? Haluatko mieluummin itse maksaa jättisummia terveydenhuollosta tai koulutuksesta? Kuka maksaa terveydenhuollon puutteesta johtuvista vammautumisista ja työkyvyttömyydestä johtuvat suuret kustannukset yhteiskunnallemme, jos siirrymme omavastuuseen?

”Mielestäni tärkeintä olisi, että työpaikkoja syntyisi vapaasti kilpaillulle yksityiselle sektorille pikemminkin kuin julkiselle puolelle, mutta tässä asiassa olemme nähtävästi eri linjoilla.” Kun nykytilanteessa leikataan julkiselta, vähenee yksityinenkin kysyntä ja myös yksityiset työpaikat vähenevät. Esimerkkinä vaikka Kreikka ja muut IMF-kulukuurimaat. Vientitulot pitävät taloutemme pyörimässä. Kun meillä on ideoita, koulutusta, tuotteita ja sopiva valuuttakurssi, saamme tuloja. Suuri yksityinen vientisektori on tietenkin kaikkien toiveissa: parasta olisi, jos sekä julkinen että yksityinen sektori olisivat suuret. Ei niin, että puolet kansasta on työttöminä tai jossain työvoima- tai muussa koulutuksessa! Jos ihmiset ovat töissä, julkinen kulutus kutistuu heti: työttömyys- ja sosiaaliavustukset ja niihin liittyvät tukitoimet vähenevät silloin todella paljon, samoin syrjäytymienn ja siitä aiheutuvat kulut.
Talouden pohjana ovat ihmiset ja heidän tekemänsä työ. Jos ihmiset syrjäytetään, ei mikään talouspolitiikka auta. Jos ihmiset eivät ole töissä, on kansantalous nolla. Näistä syrjäytyneistä aiheutuvat kulut romuttavat julkisen sektorin. Sitten romuttuvat myös tuottavuuttamme yllä pitävät asiat: terveet, työkykyiset, koulutetut ihmiset. Olisi kiva, jos meillä olisi Nokioita, ja olisi kiva, että meillä rakennettaisiin tarpeeksi, mutta yksityinen sektori ei ole näihin enää pystynyt. TKK:n radiotekniikan laboratoriosta alkuun lähteneelle Nokialle (matkapuhelimet ym.) ei ole tullut seuraajia. Pitäisikö lisätä rahoitusta Aalto-yliopistolle ja vapauttaa professorit tutkimus- ja tuotekehitystyöhön apurahahakemusten kirjoittamisen sijaan – kilpailtu rahoitus on tässäkin tuhonnut itse tärkeimmän – tutkimuksen ja tuotekehityksen.

Kreikassa leikkausten johdosta yksityinen sektori on kutistunut kysynnän vähennyttyä, ja velanmaksukyky on heikentynyt. Aina kun leikataan, on julkinen sektori hetken tasapainossa, kunnes taas kansantalouden supistuttua pitää leikata lisää. Tehtaita on suljettu. Supistuneen kansantalouden oloissa on entistä vaikeampaa maksaa velkoja takaisin. Velanmaksukyky heikentyy, vaikka budjetti hetkellisesti olisi tasapainossa. Kreikassa voidaan päästä julkisen sektorin tasapainoon pitkällä tähtäimellä: lakkautetaan se kokonaan. Kun sekä tulot että menot ovat nollassa, on se tasapainossa. Tähän IMF:n politiikka johtaa. Eipä sitten ole terveitä, koulutettuja työntekijöitäkään kyllä eikä minkäänlaista talouselämää, jolla velkoja voitaisiin maksaa takaisin.

” Kuitenkin Saksa lienee meille sopivampi vertailumaa. ” Saksassa suuri osa väestöstä on joutunut tekemään jopa kolmea työtä selvitäkseen. Sopiiko tämä meille? Suostuuko kansa, vielä? Pitääkö kansa ajaa enemmän vielä kyykkyyn lakkauttamalal soisaaliturva ja tuomalal tänne orjatyövoimaa? Orajtyövoiman korkeat sosiaalikulut lisäksi antavat perustetta halukkuudella lakkauttaa julkinen sektori. Kuka nyt niiden ”maahanmuuttajien” kaikkia kuluja haluaisi maksaa, eikä rahaa edes ole. Niin loppuu kokonaan julkinen sektori, myös kantaväestöltä. Orjatyöprojekti alkaa olla valmis.
Korotetaan vielä kotitalousvähennsytä, mutta suurella omavastuulla, että rikkaat saavat halvalal palvelijoita itselleen. Ei ole salaisuus, että monet opiskelevat neitokaiset rahoittavat korkeampaa elintasoa itselleen erilaisin ”palveluin”, joita varakkaat voivat ostaa. Tähänkö pyritään? Herra-orja-yhteiskuntaan? Jokainen euro on samanarvoinen.

”Kreikan erottaminen eurosta on mielestäni ainoa keino saada piste tälle pelleilylle…” Näin on, eurossa joudumme vain koko ajan rahoittamaan Kreikka lisää, ja syynä mm., että eurooppalaiset politiikot eivät menettäisi kasvojaan ja asemaansa.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#10

Yksityiset yhtiöt rahastavat, Arhinmäen valtiosihteeri järjestelijänä.

”Holding-yhtiö taas myi 51 prosentin osuuden Avain Asumisoikeudesta Perttu Liukulle sekä Kari Mäenpäälle. Järjestelyiden myötä Liukku ja Mäenpää saivat määräysvallan yhtiössä, joka omistaa lähes 5 500 asuntoa eri puolilla Suomea.

Liukku on Avaran entinen toimitusjohtaja.

Kauppaa arvosteltiin rajusti ja siitä kanneltiin apulaisoikeuskanslerille. Arvostelun kohteena oli ympäristöministeriön alainen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara, jonka tehtäviin kuuluu valvoa yleishyödyllisiä asuntoyhtiöitä.

Ara hyväksyi yrityskaupan, vaikka lain mukaan valtion tuella rakennettuja asumisoikeusasuntoja ei saa siirtää ei-yleishyödyllisille yhteisölle kuten yksityisille yrityksille.

Apulaisoikeuskansleri moitti vuonna 2013 Araa kauppojen hyväksymisestä. Arassa yrityskaupan hyväksyi johtaja Jarmo Lindén, joka toimi vuosina 2011–2014 kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen (vas) valtiosihteerinä.
Lindén palasi Aran johtoon, kun vasemmistoliitto jätti hallituksen viime vuonna.”

lähde: hs.fi

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Sebi
#11

Niin, ei muuta kuin ulos EU:sta ja ulkolaisen pankkimafian orjuudesta! Ja kansallisomaisuuksien myyjät tuomiolle!

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

MrX
#12

Päättäjillä esiintyy vähä-älyisyyttä ja suoranaista kusipäisyyttä. Siksi tilanne on mikä on, meillä ja muualla.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Mölö
#13

Missä on Soinin EU-kriittisyys? Eurohan se on yksi ongelma meidän taloudelle. Britit haluavat paremman Eu-siilin, vaikka mekin jo maksamme niiden maksuja. SOINI NYT SINNE BRYSSELIIN HAKEMAAN MEILLEKIN JOTAIN ETUJA! MIELUITEN EROTAAN KOKO PASKASTA..
EU ON BILDERBERGIN ELIITIN PYÖRITTÄMÄ HUIJAUS JA DEMOKRATIAN IRVIKUVA.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000