Vaikka Suomessa on 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa, eläkekysymykset on jätetty varjoon vaaleissa. On kummallista, että näkyvimmissä vaalikeskusteluissa ei käsitellä koko aihetta ja vaalikoneissa ehdokkailta kysytään mielipidettä ainoastaan eläkekatosta.

Vaalitilaisuuksissa kuitenkin tapaa paljon eläkeläisiä, jotka ovat syystäkin vihaisia ja huolestuneita. Keskeisintä on eläkeläisten ostovoima arjessa. Puheenaiheina ovat eläkeindeksit ja poikkeuksellinen verotus.

Vuonna 1996 käyttöön otettu “tilapäinen” taitettu indeksi perustuu 80 % kuluttajahintaindeksiin ja 20 % yleiseen palkkakehitykseen. Taitetun indeksin myötä eläkkeet ovat kehittyneet selvästi heikommin kuin ansiotulotaso. Kaksikymmentä vuotta sitten eläkkeet olivat noin 60 % palkasta, nykyään vain 40 %.  Eläkkeiden todellinen ostovoima on laskenut, koska kuluttajahintaindeksi ei ole seurannut eläkeläisten elinkustannusten nousua täysimääräisesti.

Hallituksen indeksijäädytyksen vuoksi eläkkeet nousevat enää vain 0,4 % normaalin 1,6 % sijaan. Eläkeläisillä ei ole monia verovähennyksiä ja TEL-maksut tulkitaan veroluontoisiksi maksuiksi jotka nostavat eläkeläisten veroastetta vastikkeetta.

Työeläkejärjestelmän väitetään nojaavan etuusperusteisuuteen, eli siihen, että eläkkeen taso määräytyy ennalta sovitun kaavan mukaan. Koskemattomuuden periaatteen väitetään turvaavan ansaitun eläkkeen ja takaavan eläkelupauksen uskottavuuden.

Tosiasiassa eläkeläisten kohdalla perustuslain omaisuudensuojaa rikotaan surutta. Työeläkkeitä kohdellaan sosiaalietuuksina ja eläkejärjestelmästä neuvotellaan kolmikantaisesti.

Ansaittujen eläkkeiden tulee olla korvamerkittyjä, vaikka pelkästään kassavirtojen kannalta voitaisiin ajatella että maksettuja eläkkeitä rahoitetaan kulloinkin sisään tulevilla eläkemaksuilla.

Eläkevarannot ovat kasvaneet ja tällä hetkellä eläkevaroja on yli 170 miljardia euroa. Eläkevaroja on kerätty vuosittain enemmän kuin niitä on maksettu eläkkeinä. Lisäksi sijoitustuotot ovat kasvattaneet rahastoja, vuonna 2013 yli 11 miljardia euroa. Hypoteettisena esimerkkinä, keskimääräisiä eläkkeitä voitaisiin nostaa 100 eurolla kuukaudessa, jolloin eläkevaroja käytettäisiin vajaat kaksi miljardia nykyistä enemmän vuodessa. Vaikutus eläkeläisten arjessa olisi tuntuva ja virkistäisi myös nihkeästi toimivia kotimarkkinoita.

Eläkeläisten epäoikeudenmukainen kohtelu tulisi korjata, mutta vaaleissa asia ei pääse nousemaan keskusteluun.

—

(Kirjoitus julkaistu alun perin Uudessa Suomessa 6.4.2015)

http://bit.ly/1JfsYBb