Sinne jäi. Espoolaisen pienpanimo Lumi Brewingin tuotteet, fiilis, optimismi, toivo ja tulevaisuus, kun oven löin kiinni. Kaikki työntekijät on nyt irtisanottu omistajaa lukuunottamatta. Ei tullut ”ajallaan” ulosmyyntilupaa. Ei liiku tuotteet enää ravintoloissa eikä baareissa. Ei kannata oikein mikään.

Byrokraattisessa Suomessa kaikki tapahtuu kuin hidastetussa elokuvassa. Lähes kaikki on sitä mieltä, että oluiden tilaaminen kotimaisilta käsityöläispanimoilta pitäisi olla sallittua. Eikä pelkästään tilapäisesti vaan pysyvästi. Lähes kaikki on sitä mieltä, että Suomen äärikorkea alkoholivero pitäisi alentaa. Pysyvästi. Lähes kaikki huomasivat, että 5,5% juomien saapuminen kauppoihin ei tappanutkaan koko kansaamme. Lähes kaikki ovat sitä mieltä, että miljoonat eurot pitäisi pitää Suomessa eikä kiikuttaa Viroon.

Jos lähes kaikki ovat samaa mieltä, niin miksi mitään muutosta ei tapahdu? Ja jos jotain yritetään, niin miksi kaikessa kestää niin kauan?

Baarit laitetaan kiinni yksi toisensa jälkeen. Panimot laitetaan kiinni myös. Irtisanomisten ja lomautusten määrä kasvaa. Ravintola-ala kuihtuu ja näivettyy. Pelastaako kaikki tämä suomalaiset virukselta tai alkoholismilta. Tuskin.