Perusopetus on pahasti rikki
Suomalaisten nuorten oppimistulokset ovat jatkaneet heikkenemistä. Asia käy vahvasti ilmi äsken julkastusta vuoden 2025 Pisa-tutkimuksesta. Olemme pudonneet kauaksi 2000-luvun tuloksista. Tuntuu, että perusopetus olisi tuloksien osalta romahtamassa. Emme voi ylpeydellä puhua enää Suomesta oppimisen mallimaana.
Pisa-tutkimuksia on tehty vuodesta 2000 lähtien. Viimeiseen tutkimukseen osallistui 91 maata. Joka kolmas vuosi on tutkittu 15-vuotiaiden nuorten lukemisen, matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Vuoden 2009 tutkimuksessa Suomi oli OECD maista lukutaidossa sijalla 2, matematiikassa sijalla 2 ja luonnontieteissä sijalla1. Tulokset pysyivät kärkisijoilla aina 2010-luvun loppupuolelle asti. Suomalaisten nuorten tuloksien merkittävä heikkeneminen alkoi 2018 tutkimuksessa. Vuonna 2022 tuloksien lasku oli jo merkittävä ja 2025 lasku on edelleen kiihtynyt. Nyt julkaistuissa tuloksissa 14 maata on lukutaidossa Suomea parempi, matematiikassa 19.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on raporteissaan puolustanut tuloksien romahtamista sillä, että näin on käynyt monissa muissakin länsimaissa. Hälyttävää kuitenkin on, että niin moni maa on ohittanut osaamisessa Suomen. Merkittävää on, että todella heikosti osaavien nuorten osuus on meillä kasvanut suureksi.
Mistä sitten 2018 alkanut voimakas Pisa-tuloksien lasku voi johtua maassa, jossa edelleen on maailman koulutetuimmat opettajat? – Voisiko syy olla 2014 annetuissa opetussuunnitelman perusteissa? Antavatko ne opettajille mahdollisuuden tehdä sitä työtä, johon heidät on koulutettu? Olivatko opetussuunnitelman mukanaan tuomat uudistukset liian utopistisia ja lasten taitoja yliarvioivia? Kouluihin istutettiin avoimet ja vaihtuvat oppimisympäristöt, jossa lasten ja nuorten uskottiin pystyvän ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan ja toimimaan vaihtuvissa ryhmissä samanaikaisesti useamman aikuisen ohjaamana. Kun vielä digiloikkaa hypäten oppimateriaaleja vaihdettiin oppikirjoista sähköiseen materiaaliin, oli ”katastrofin” ainekset tiedossa.
Suomalainen aapiskukko on nyt todella huonossa kunnossa. Katson, että yksin rahalla sitä ei pysty korjaamaan, vaan se tulisi perusteellisesti korjata tai rakentaa uudelleen!
Risto Pirinen
rehtori (eläk)
Kaupunginvaltuutettu, Kuopio
Tekstin aiheet:
Miten esim. lukemista opetetaan nykyään?
Onko aapiskirjoja käytössä?
Miten lukemaan opettaminen/oppiminen etenee nykyään?
Tuleeko ensin kirjaimet, sitten tavutetut sanat, sitten lyhyet lauseet?
Vai, miten etenee?
Ihan uskomatonta, miten paljon on heikosti lukevia lapsia, lähes lukutaidottomia oikeastaan!!!
Ei pitäis siirtää kolmannelle luokalle, jos ei osaa kunnolla lukea!!!
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Suomen kouluissa opetetaan maahanmuuttajalapsille heidän äidinkieltään. Siis suomalaisten verorahoilla!
Jos tulee Suomeen, niin on itsestään selvää, että opetellaan maan kieli.
Onko Suomen kansa tietoinen näiden kielien opetuksesta? Ja mitä se maksaa?
Helsingissä on varauduttu antamaan oman äidinkielen opetusta yli 50 eri kielellä (esimerkiksi arabiaksi, somaliksi, venäjäksi, mandariinikiinaksi ja vietnamiksi)
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Voihan mandariinisorsa !
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Mamut kasvatetaan puolikielisiksi. Eivät opi kunnolla suomea eivätkä kotikieliään.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Luokkiin mamuraja.
Jos on 20 oppilasta, niin max 2 oppilasta voi olla kielipuolia.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti