Syksyn aikana heräsi vilkas keskustelu koulutusjärjestelmämme tilasta. Suomalaisten koululaisten tulokset Pisa-tutkimuksessa ovat romahtaneet. Lukemisen ja luonnontieteiden osalta olemme pudonneet pois kärkipaikoilta. Matematiikan osaaminen on romahtanut kahdessa vuosikymmenessä sijalle 16. Tulosten pohjalta voidaan realistisesti päätellä tilanteen olevan sama muissakin oppiaineissa. -Aapiskukko voi huonosti!

Viime aikoina ovat hälyttävästi lisääntyneet myös lasten ja nuorten jaksamis- ja mielenterveysongelmat. Näihin ongelmiin on pyritty löytämään kouluissa ratkaisu tukitoimien lisäämisellä ja muilla opetusjärjestelyillä. – Kehitys on johtamassa oppimistulosten erojen kasvamiseen oppilaiden välillä. Osa nuorista ei saavuta opetussuunnitelmassa vaadittavia tavoitteita. Tilanne vaikuttaa jo nyt jatko-opinnoista selviytymiseen.

Edellisten vuosikymmenien aikana on tehty monia suuria koulutuspoliittisia uudistuksia. Perusopetuksessa lähikouluperiaatteen tarkoitus on ollut taata kaikille lapsille ja nuorille tasa-arvoinen ja yhdenvertainen oppimisympäristö mahdollisimman lähellä kotia. Tavoite tuntuu hyvältä ja oikeudenmukaiselta. – Mutta miksi suomalainen koulujärjestelmä sitten oirehtii vakavasti?

Uudet opetussuunnitelman perusteet otettiin käyttöön perusopetuksessa 2014. Sen myötä tulivat mm. inkluusio ja kolmiportainen tuki. Uusien avoimien oppimisympäristöjen tuli avata tie uudenaikaisille opetusmenetelmille. Samalla on suoritettu digiloikka sähköisten oppimateriaalien maailmaan. Ovatko muutokset johtaneet oikeaan suuntaan?

Ongelmien kasvaessa perusopetuksessa on syiksi löydetty yhteiskunnan kehitys ja kotien muuttunut asenne koulua kohtaan. Samoin on kuulunut myös kritiikkiä opettajien haluttomuudesta muuttaa työnkuvaansa. Koulu ei voi perustella heikkeneviä tuloksia pelkästään ulkoisilla tekijöillä. – Meillä on maailman parhaiten koulutetut ja osaavat opettajat, jotka ovat olleet jo vuosia huolissaan kehityksestä. Opettajien ammattitaidosta ja osaamisesta siis ei ole kysymys.

Olisiko syytä tarkastella viime vuosikymmenien aikana opetussuunnitelmaan ja opetusmenetelmiin tehtyjä muutoksia? Ne ovat opetuksen välineitä, joiden avulla tulisi saavuttaa oppimisen tavoitteet. Miksi nyt kuitenkin olemme oppimisen kriisissä? – Olisiko syytä palata hyviksi koettuihin menetelmiin?

Risto Pirinen

eduskuntavaaliehdokas

Savo-Karjala