”Vihreiden” Kaavoitus- ja rakentamislaki tulee korvaamaan nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain

Valmisteltavassa Kaavoitus- ja rakentamislaissa on sisällytetty paljon vihreän liikkeen ideologiaa. Sinänsä se ei ole ihme sillä Parlamentaarinen seurantaryhmän puheenjohtajana toimii vihreiden ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Uudistuksen päätavoitteiksi on kirjattu: hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen ja digitalisaation edistäminen. Tämänhetkisen arvion mukaan uusi laki voisi tulla voimaan vuonna 2024.

Uuden lain myötä rakentaminen tulee vaikeutumaan asemakaava-alueiden ulkopuolisilla alueilla. Lisäksi kun Ely-keskuksille annetaan rakennuslupiin valitusoikeus, voi tämä tarkoittaa sitä, että poikkeusluvilla tai suunnittelutarveratkaisuilla ei enää voi rakentaa. Ratkaisut, jotka eivät tukisi päästöjen vähentämistä koko yhdyskuntarakenteen näkökulmasta eivät olisi lähtökohtaisesti mahdollisia. Rakentaminen tulisi jatkossa ohjata ensisijaisesi olemassa olevien palveluiden ja joukkoliikenteen piiriin.

Käytännössä kylät kuolevat pikkuhiljaa, kun kyliin ei saada uusia asukkaita. Uudet asukkaat pakotetaan ahtaisiin kaupunkimaisiin lähiöihin joukkoliikenteen piiriin.

Alla on muutamia otteita lakiesityksestä https://mrluudistus.fi/kysymyksia-ja-vastauksia/

-Kaavoituksessa olisi edistettävä ilmastonmuutoksen hillintää vahvistamalla yhdyskuntarakenteen eheyttä erityisesti kaupunkiseuduilla ja ohjaamalla olemassa olevan infran hyödyntämiseen.

-Kaavoituksella olisi myös luotava edellytyksiä vähähiiliselle liikenteelle sekä uusiutuville ja vähähiilisille energiamuodoille kuten aurinkoenergialle ja tuulivoimalle. -Luonnon monimuotoisuuden, kulttuuriympäristöjen sekä maailmanperintökohteiden turvaaminen on huomioitava kaikissa kaavoissa.

-Yksi lain päätavoitteista on luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, ja se huomioitaisiin jatkossa niin kaavoituksessa kuin rakentamisessa.

-Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sisältyisi jatkossa kaikkien kaavatasojen laadullisiin vaatimuksiin, eli se otettaisiin huomioon kaavojen laillisuutta arvioitaessa. Erityisesti panostettaisiin viheralueiden jatkuvuuteen ja kytkeytyneisyyteen, jotta eliölajit voisivat liikkua alueelta toiselle.

-Maakuntakaavassa esitettäisiin: maakunnan aluerakenteen kehittämisen periaatteet, valtakunnallisen ja maakunnallisen liikennejärjestelmän ja -verkon kehittämisen periaatteet, sekä maakunnan viherrakenteen kehittämisen periaatteet.

-Myös kaavan oikeusvaikutukset koskisivat jatkossa vain aluerakennetta, liikennettä ja viherrakennetta.

-Kaavoituksen olisi hillittävä ilmastonmuutosta erityisesti kaupunkiseuduilla. Käytännössä se tapahtuisi vahvistamalla yhdyskuntarakenteen eheyttä ja hyödyntämällä kestävästi olemassa olevaa infrastruktuuria ja rakennetta.

-Rakentaminen tulisi jatkossa ohjata ensisijaisesi olemassa olevien palveluiden ja joukkoliikenteen piiriin, mikä vähentäisi liikennettä ja kasvihuonekaasupäästöjä.

-ELY-keskusten alueidenkäytön valvontatehtävä palautettaisiin siihen laajuuteen, kuin se oli maankäyttö- ja rakennuslaissa vuoteen 2017 saakka. ELY-keskuksella olisi jälleen oikeus valittaa kaikista maakuntien ja kuntien kaavapäätöksistä ja eräistä lupapäätöksistä, riippumatta siitä koskeeko asia valtakunnallisia tai merkittäviä maakunnallisia kysymyksiä.

-Lakiin lisättäisiin kokonaan uusi säännös ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta kaavoituksessa ja rakentamisessa. Säännös vastaisi kaavakohtaisia laadullisia vaatimuksia ja olisi näin pohjana kaavojen laillisuuden arvioinnille.

-Kaavoituksen olisi hillittävä ilmastonmuutosta erityisesti kaupunkiseuduilla. Käytännössä se tapahtuisi vahvistamalla yhdyskuntarakenteen eheyttä ja hyödyntämällä kestävästi olemassa olevaa infrastruktuuria ja rakennetta.

-Rakentaminen tulisi jatkossa ohjata ensisijaisesi olemassa olevien palveluiden ja joukkoliikenteen piiriin, mikä vähentäisi liikennettä ja kasvihuonekaasupäästöjä.