Hallitusneuvotteluissa puhutaan kärkihankkeista. Tietämättä tarkalleen mitä ne ovat rohkenen ehdottaa yhtä: yrittäminen ja yrittäjyys.

Suomen suurin ongelma tätä päivää ja varsinkin tulevaisuutta ajatellen on yrittäjien/yrittäjyyden puute. Erityisen haluttomia yrittäjäuralle ovat akateemisesti koulutetut. Mennään mieluummin töihin vaikkapa virkamieheksi.

Kyse on asenneilmapiiristä. En liioittele yhtään, kun totean, että asennekasvatusta yrittämiselle myönteiseksi on harjoitettava päiväkodista alkaen ja aina vanhusten palvelutaloon saakka. Oppilaitoksissa on kerrottava yrittämisestä, sen merkityksestä ja itse kunkin mahdollisuuksista toimia yrittäjänä.

Pelkät puheet eivät riitä, yrittäminen on tehtävä nykyistä mielekkäämmäksi.

Avainsana on mahdollisuus rikastumiseen! Se on asia, joka meidän yhteiskunnassamme koetaan liian usein kielteisenä asiana. Se on kuitenkin hyväksyttävä lähtökohdaksi, sillä epäonnistuessaan yrittäjä menettää kaiken maallisen mammonan ohella usein myös ihmissuhteet. Monet eivät ole vieläkään toipuneet 90-luvun laman seurauksista.

Kun työntekijä menettää työpaikkansa, hän saattaa pian sen jälkeen löytää uuden työpaikan ja elämä jatkuu normaalina. Yrittäjän osalta tilanne on siis toinen. Sen kansalaiset ymmärtävät, joten he eivät halua yrittäjiksi. Siksi jos yrittäjä menestyy, pitää sallia myös taloudellinen hyötyminen myös henkilökohtaisesti. Tämä kannustaa yrittämään myös kateellisia naapureita!