Ahti Karjalainen on poliitikkona jäänyt historiaan ainakin siitä syystä, kun hän tokaisi, että ”ennustaminen ja varsinkin tulevaisuuden ennustaminen  on vaikeaa”.
Tämä on tullut usein mieleeni, kun olen pohtinut sattuman merkitystä niin politiikassa kuin muissakin asioissa. Yksi tällainen paljon politiikkaan vaikuttanut asia oli viime kesänä Alexander Stubbin valinta puolueensa puheenjohtajaksi.

Sillä hetkellä kun Stubb otti ensimmäisen julkisen selfiekuvansa olin jokseenkin varma, että nyt kääntyi suunta Kokoomuksen kannatuksessa. Huolella rakennettuun julkikuvaan tuli kerralla suuri halkeama.

Tuo selfiekuva oli viesti suomalaisille. Sen sanoma oli siinä, että ”minä tässä olen tärkein, katsokaa minua”. Kansalaiset ymmärsivät vähintään alitajuisesti, että kysymys oli itsekkyydestä. Jotkut puhuivat jopa jonkinsorttisesta narsismista.

Eikä siinä kaikki. Stubb sai ympärilleen talkooväkeä: Lasse Männistö, Sanni Grahn-Laasonen ja monet muut tekivät ymmärtämättömyyttään puolueelleen karhunpalveluksen.

Kansalaisen mielestä poliitikkojen pitää olla tasan päinvastaisia. Heidän pitää ajatella muiden parasta, ei tuijottaa omaan napaansa.

Olen jokseenkin varma, että Kokoomuksen tilanne olisi täysin toinen, jos puheenjohtajaksi olisi valittu Paula Risikko tai Jan Vapaavuori. Jomman kumman johdolla Kokoomus ja Keskusta olisivat nyt galluptutkimusten keulilla  melko tasaväkisesti.

Seuraava pääministeri ei siis ole Alexander Stubb.