Kuppi täyttyi valvovien viranomaisten mielivallasta. Ensin oli kyseessä joroslainen hotelliyrittäjä. Yrittäjä sai ”Kuppilat kuntoon” ohjelman tiimoilta kaivattua vetoa liiketoiminnalleen. Tämä ei kaikkia miellyttänyt. Hotelli sai hyvin pian kateellisten myötävaikutuksella valvontaviranomaiset niskaansa.  Yrityksessä vieraili palo- ja alkoholitarkastajia alvariinsa. Sitten astui älyttömän viranomaistulkinnan saattelemana esiin Tuusulalainen kotileipomio Tuisku. Viranomaisen tulkinnan mukaan pienimuotoista elinkeinoa harjoittavan yrityksen olisi tarvinnut asentaa mittavat vesipisteet muun muassa siivousvälinekaappeihin. Vaatimusten jälkeen yritys katsoi, että toimintaedellytyksiä ei enää ole ja ilmoitti, että sen täytyy lopettaa toimintansa.

Onneksi nyt on molemmissa tapauksissa maalaisjärki voittanut. Ei siksi että viranomaistaholta olisi vapaaehtoisesti ymmärrys lisääntynyt. Muutos ajatteluun tuli molemmissa esimerkeissä vain ja ainoastaan kielteisen julkisuuden kautta.  Yrittäjä yksin ei olisi byrokratiaa vastaan pärjännyt. On käsittämätöntä että vain tällä tavalla saadaan tähän sääntely-yhteiskuntaan kaivattua muutosta. Nyt muutosta tekee kansa, eikä suinkaan korkein valtiohallinto, joka on luvannut asian hoitaa. Tässä on otettu esiin kaksi esimerkkiä, mutta vastaavia laajoja tapauksia löytyy paljon esimerkiksi rakennusvalvonnan saralla. Yksi epäkohta on myös kallis loppiaislupa yrityksille. Se tarkoittaa että työpäivä on tulokseltaan esimerkiksi monelle parturikampaamolle miinusmerkkinen. Lupaan ottaa tämän sääntely- ja älyvapaan viranomaisten oman peffansa suojelevan lakien tulkintatavan poistamisen yhdeksi tärkeimmäksi tavoitteeksi, jos tulen valituksi KANSAN,,,,edustajaksi.  ”Kohtuus kaikessa” sanonta se pätee viranomaisvalvonnassakin.

REIJO PAUNONEN , kansanedustajaehdokas