Käsien pesu vaikean päätöksen jälkeen helpottaa oloa, eikö Marin. Käsienpesu hävittää epäilykset omista hölmöilyistä ja samaiset jäljet katoavat useimpien käsien pesua seuranneiden mielestä.

Käsienpesu puhdistaa Marinin mielen ja poliittisen muistin. Kaikkia ei miellytä raamattuun viitaukset. Raamatussa Pilatus Pontius pesi kätensä lähetettyään Jeesuksen ristiinnaulittavaksi. Pilatus pyrki teollaan irti vaikeasta ja ristiriitaisesta päätöksestä.

Monasti joudutaan valitsemaan useamman vaihtoehdon väliltä. Marin: ”Takki auki vai takki kiinni?” Käsienpesun jälkeen ei Marinilla, eikä käsienpesuteatteria seuranneilla ihmisillä, ole enää niin suurta tarvetta perustella tai arvioida sanottua tai tehtyä.

Juuri kukaan ei enää muista Marinin korona-hölmöilyjä ja kuinka hän sanoi mm, että ei Suomessa tarvita Italian kaltaisia toimenpiteitä, jätetään se teatteri heille. Nyt on poliittista käsien pesua jokapäiväisissä tiedotustilaisuuksissa ja median otsikoissa. Vain he jaksavat muistaa, jotka jaksavat painostaa Marinia ulkopuolelta oikemmalle päätösten polulle – heidän muistinsa on pidempi kuin Voguen lukijoiden.

Johtaja ei koskaan syytä alaisiaan omista haasteistaan julkisesti. Johtaja on kiinnostunut siitä, miten asiat hoidetaan ja saadaan konkreettisesti tehdyiksi. Johtajaa ei saa takertua siihen, millaista imagoa teot heijastavat. Sitä kutsutaan johtamiseksi.

Ironia tässä on se, kuinka sopivaa onkaan käsien pesu koronan torjunnassa.