Tätä raapustaessani, presidenttipari ottaa vastaan vieraitaan 100-vuotisjuhlallisuuksissa. Joukossa on julkimoja ja kuuluisuuksia moneen lähtöön. Minut saivat kuitenkin kirjoittamaan kaikki ne, jotka ovat osallistuneet Suomen myyntiin. Suomi ei ole itsenäinen valtio. Sitä ei muuta miksikään se, että on myllytetty läpi massiivinen Suomi 100-vuotta propakanda. Suurimmat hyötyjät juhlavuodesta ovat olleet markkinavoimat.

Meitä ohjataan päivittäin poliitikkojen, sotilaitten ja virkamiesten toimesta. Ihan joka päivä. Väitettäessä Suomen olevan itsenäinen, valehdellaan itsellemme ja toisillemme. Miksi ihmeessä niin pitää tehdä? Samaan aikaan toisaalla maata myydään aineellisesti ja henkisesti. Veroja kierretään ja varoja ujutetaan veroparatiiseihin. Suomalaisten rahoilla tuetaan Euroopan ja maailman pankkeja ja köyhimpiä valtioita. Olemme nettomaksajia.

Olen oppinut, kun minua on opetettu ja valistettu, että itsenäisen valtion tunnusmerkkeinä pidetään tiettyjä avaintekijöitä. Kaikista tärkeintä itsenäisyydelle on oma raha, jota suomalaisilla ei ole ollut 2000-luvun alusta. Nykyinen presidentti, yhtenä ja omilla toimillaan rahaministerinä, ajoi alas Suomen Markan. Meillä ei ole siis omaa raha- ja talouspolitiikkaakaan. Valta on siellä, missä rahoista päätetään.

Toisekseen itsenäisellä valtiolla on oma ja itsenäinen lainsäädäntö, johon sisältyy myös kansainvälisten sopimusten kunnioittaminen. Suomella ei näin ole. Laeistamme suurin osa pohjustetaan Euroopan Unionista ja meillä ei ole vallan ilmeisestikään oikeutta kieltäytyä niistä. Paavo Väyrysen sanoin: ”Kuinka tässä näin kävi?”

Itsenäisellä valtiolla ei ole omien päätöstentekoelinten yläpuolisia päättäjiä, mutta meillä on. Jopa yksittäisenä maakuntana Viro on ohjannut Suomea mm. metsäpolitiikassa, ollessaan parasta aikaa EU-puheenjohtajana. Tarkkaavaisimmat takertuvat maakunta-sanaan. Virokaan ei ole enää siis valtio, vaan EU:n maakunta. Euroopan Unionin komissio ja parlamentti ovat koko Suomen hallituksen, eduskunnan ja presidentin yläpuolella päätöksentekijöinä. Suomi on lisäksi saanut Brysseliin edustajikseen henkilöitä, jotka ovat Suomi-vastaisia ja elävät elämäänsä EU:n kautta, ei suomalaisten tarpeiden kautta. Heitä kutsutaan ”mepeiksi”.

Itsenäisellä valtiolla on oma armeija. Meillä ei ole täysin enää sitäkään. Vuonna 2014 kenraali Jarmo Lindberg allekirjoitti sopimuksen Naton kanssa, jolla Suomen armeija, poliisi ja terveydenhoitojärjestelmä alistettiin Naton käyttöön vastikkeetta. Nyt ulkoministerimme porsasteli Suomen EU-yhteispuolustussopimukseen, mikä on se pienempi paha noista vaihtoehdoista. Koko ajan koetetaan uittaa salakavalasti ja pysyvämmin Suomeen amerikkalaisia, sekä NATOa ydinaseineen. Suomi on menettänyt rauhanlähettilään statuksensa, jota on ollut voimallisesti nykyinen sotaministerimme hajottamassa.

Meillä ei ole omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kaikissa yhteyksissä vedotaan, että ei voida toimia toisin, kun Saksa ja Ranska haluavat toisin. Mentiin mukaan niinkin kaukaisiin pakotteisiin, kuin Ukrainan rajoille. Osallistuttiin suomalaisille vahingollisiin Venäjän vastaisiin toimenpiteisiin, kun isommat näin halusivat. Paljon paljon muuta, mikä ei kuulu oman arvonsa tuntevalle valtiolle.

Meidän perustuslakimme ei enää merkitse minkään vertaa, koska EUn perustuslaki eli Lissabonin sopimus syrjäytti sen ja kaatoi valtiosääntömmekin. Tätä kuvaa hyvin tilanne, jossa meillä ei ole tällä hetkellä perustuslakiakin valvovaa oikeuskansleria. Perustuslain halveksunta on näkynyt oikein hyvin Sipilän hallituksen toimissa.

Meillä on vielä oma lippu, niin on Nesteelläkin. Lippu ei yksin riitä. Komea oli sadan Suomi-lipun rivistö. Rivistö oli valheellinen. Suomi menetti itsenäisyytensä 1995 ja oli sitä ennen itsenäisenä 77 vuotta. Nyt ollaan oltu EU-ikeessä ja EU:n maakuntana 23 vuotta. Kuinka tässä näin kävi? Ei edes sodittu ja maa varoineen valloitettiin ja ainakin minut petettiin.