Peruskoulussa on syytä palata ”ollaan Pisa-tutkimuksessa ykkösiä koko maailmassa” aikaan. Miksi ensimmäisellä sijalla olevan maan tulisi kopioida yhtään mitään uutta maista, jotka olivat tuloksissa Suomen perässä? Tuskin maailmanmestaruuden voittanut urheilijakaan ottaa harjoitteluunsa mallia 58. sijoittuneelta. Mitä Suomi teki oikein ollessaan joskus ykkönen? Luulen, että vastaus löytyy perusasioista. Mentiin rikkomaan ehjä asia uudistuksilla.

Koulun kunnian palautus on tarpeen. Paluu perusasioihin, sen sijaan,että ekaluokkalaiset mielletään 7-vuotiaina, kouluun tulessaan kieliä puhuviksi, itseohjautuviksi maailmankansalaisiksi, joilla digiväline on juurtunut jo ei-dominanttiin käteen! Lapset ovat lapsia, eivätkä mitään miniaikuisia. Heitä tulee kohdella arvokkaina yksilöinä, jotka kyllä kasvaessaan oppivat maailmasta ja aikuisten tavoille turvallisten aikuisten ohjauksessa.

Mutta ensin pitää oppia perusasiat, kuten lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen. Ei lannisteta pieniä ihmistaimia aikuisten vaatimuksilla! Siihen aikuisten maailman he kyllä ehtivät myöhemminkin.

Jokainen lapsi oppii omalla tavallaan. Ei neliötäkään tungeta ympyrän läpi lasten lelussa ihmetellen, kuinka se ei mahdukkaan tähän muottiin. Liian suuret ryhmäkoot lisättynä integraatiolla vaikeuttavat sekä erilaisen oppijan kuin sen kympinkin lapsen oppimista. Kumpikaan ei kehity, kummankin oppiminen häiriintyy.

Lapset ovat avoimen suoria ja rehellisiä. Aikuistenkin tulisi olla. Kun joku asia ei suju, eikä onnistu, menee jopa metsään, tulisi palautteen olla rehellinen ja avoin, myös koulumaailmassa. Ei kukaan mene rikki, jos hänelle kerrotaan, että tarvitset harjoitusta. Sen sijaan rikki voi mennä, jos ollaan epärehellisiä ja päästetään seuraavalle vuosiasteelle, jossa ongelmat ovat entistä suurempia, kun perusasiat eivät onnistu. Miten voit hakea ammatilliseen koulutukseen, jos et osaa lukea, laskea tai kirjoittaa? Miten pärjäät maailmassa, jos perustaidot puuttuu?

Älylaitteille on paikkansa ja aikansa, mutta niiden tulee olla välineitä oppimiselle, ei itsestään tarkoitus, eikä niiden tule tehdä meistä myöskään orjiaan. Oikeiden kirjojen, kynien ja vihkojen tulisi olla edelleen keskeiset oppimisen tukena käytettävät välineet peruskoulussa.

Koulujen on palattava digitalisaation ihmemaasta perusasioihin. Lukeminen, laskeminen, kirjoittaminen, kädentaidot, liikunta. Ne luovat pohjan oppimiselle ja oppimisen hyödyntämiselle. Tulevaisuudessa ja elämässä.