Eduskunnassa käsittelyssä ollut ruotsin kielen asema ja pakkoruotsin jatkuminen toimii kansaa vastaan. Kuinka meidän hallituksen joukot eivät näe tekemiensä päätösten seurauksia?

On tunnettu tosiasia, että pakollinen virkamiesruotsi hidastaa valmistumista ja aiheuttaa lisäkuluja oppilaitoksille mm. korkeakoulutasolla. Tukikursseja joudutaan järjestämään säännönmukaisesti, jotta opiskelijat ylipäätään pystyvät valmistumaan. Ilman pakkoruotsia ei papereita saa ulos. Ylimääräiset tuki- ja valmentavat kurssit tulevat maksamaan satoja tuhansia euroja vuodessa yksistään ammattikorkeakoulussa.

Laki ei myöskään huomioi erittäin suurta erilaisten oppijoiden ryhmää. Lukihäiriöinen voi saada vapautuksen kieliopinnoista, mutta silloin hän jää eriarvoiseen asemaan virkamieskelpoisuudessa. Oppimisvaikeudet aiheuttavat masennusta, ahdistusta ja turhia poissaoloja koulusta. Tämän kautta ne lisäävät myös terveydenhuollon kustannuksia.

Laki kaksikielisyydestä syrjii myöskin kolmatta äidinkieltämme saamea. Eikö senkin pitäisi olla samassa asemassa?

Globaalissa maailmassamme ei enää juurikaan hyödy ruotsin kielestä, ellei sitten suuntaa Ruotsin työmarkkinoille. Kielivalinnat pitäisivät lähteä yksilön omista mielenkiinnon kohteista ja niitä pitäisi tukea. Englannin kielellä on onneksi maassamme vahva asema ja täysin vapaaehtoisesti. Venäjän kielen opintomahdollisuuksia tulee kasvattaa, koska totuus on, että sitä kielitaitoa tarvitsemme kansainvälisen kaupan alalla.

Erilaisten oppijoiden ja yksilön valinnanvapauden puolesta toivon, että tämäkin asia korjataan.