Suomi on pieni maa, silti täällä on vallitsee iso kaksijakoisuus. Täällä köyhät vain köyhtyy ja rikkaat rikastuu. Ruokajonot kasvaa, vähäosaisuus ja suomalainen nälänhätä lisääntyy. Ja suomalaisten pahoinvointi näkyy entistä enemmän tyytymättömyytenä.

Jos kaikki kustannukset koko ajan kasvaa, niin se on valtava seinä kohta pystyssä tavallisella kansalaisella. Ei verojakaan voi ikuisesti nostaa ja keksiä uusia veroja, kun suomalaiset eivät pysty täällä sen jälkeen enää elämään.

Jos meidän päättäjät avaisivat silmänsä ja tutustuisivat normaalin perheen arkeen, siihen jokapäiväiseen taisteluun selviytymisestä tilipäivästä toiseen. Sisältäen kaikki ne arjen haasteet, mitkä saattaa romahduttaa talouden silmänräpäyksessä pitkäksi aikaa, saisiko se heidät tekemään toisenlaisia päätöksiä? Voisivatko aloittaa siitä, että hakisivat meidän verorahat takaisin sieltä ulkomailta, mihin niitä ovat avosylin antaneet. Ja nyt hallituspuolueet tekee päätöstä, joka vaikuttaa meidän lapsiemme tulevaisuuteen. Tämä hallituksen politiikka ajaa suomalaiset nuoret pois Suomesta. Ja kaikki rikkaat ovat ostaneet jo itselleen taivaspaikan jostain paratiisisaarelta eläkepäivikseen vieden verorahansa muualle. Yhteinen tekijä heillä on halu jättää tämä uppoava laiva.

Suomalaiset ovat sisukasta kansaa, mutta tuntuu ihan siltä, että kun me kansalaisina halutaan saada nuotioon liekehtivää tulta, niin päätöksen tekijät lorottaa ureaa meidän nuotioon..